Pohjoinen periferia ja arktinen alue

Alueen maat

Pohjoinen periferia ja arktinen ylikansallinen alue käsittävät Euroopan pohjoisimman osan, mukaan lukien osia Pohjois-Atlantin alueista. Interreg-ohjelmakausi 2021–2027 kattaa Pohjois- ja Itä-Suomen, Irlannin pohjoisen ja läntisen alueen sekä Pohjois-Ruotsin. EU:n ulkopuolella siihen kuuluvat Färsaaret, Grönlanti, Islanti ja Norjan pohjoisosat. Edelliseen ohjelmakauteen (2014–2020) verrattuna uusi alue ei enää sisällä Pohjois-Irlantia, Skotlantia eikä Norjan Vestlandetin aluetta (eteläinen alue). Toisaalta ohjelmaan kuuluvat nyt Irlannin piirikunnat Roscommon, Cavan, Monaghan ja Tipperary. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Pohjoisen periferian ja arktisen alueen Interreg-ohjelmassa 2021–2027 keskitytään kolmeen painopisteeseen:

• Prioriteetti: 1 – Vahvistetaan innovointivalmiuksia selviytymiskykyisiä ja houkuttelevia NPA-yhteisöjä varten
• Prioriteetti: 2 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen valmiuksien ja resurssien riittävyyden vahvistaminen NPA-yhteisöissä
• Prioriteetti: 3 – Vahvistetaan NPA-yhteisöjen organisatorisia valmiuksia hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkastellaan laajasti ohjelma-asiakirjassa, ja se on painopisteiden 1 ja 2 keskeinen aihe. Innovointivalmiudet keinona sopeutua muutoksiin, hallita niitä ja reagoida niihin ovat erityistavoitteen 1.1 (RSO1.1) toimintalinjan 1 nimenomainen tavoite. tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittäminen ja parantaminen sekä kehittyneiden teknologioiden käyttöönotto). Painopiste 2, joka koskee erityisesti sopeutumista, jakautuu kolmeen erityistavoitteeseen, jotka koskevat energiatehokkuutta (RSO2.1), katastrofiriskin vähentämistä (RSO2.4) ja siirtymistä kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen (RSO2.6).

Ohjelmalla tuetaan tietämyksen ja kokemusten siirtoa ylikansallisen alueen eri alueiden välillä sekä uusien ylikansallisten verkostojen luomista. Toimilla olisi pyrittävä kestävään kehitykseen, naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja aliedustettujen ryhmien osallistamiseen.

Lisäksi painopisteeseen 3 kuuluvan valtioiden välisen yhteistyön parantamisen katsotaan mahdollistavan selviytymiskykyisempien yhteisöjen kehittämisen panemalla täytäntöön uusia makroaluestrategioita, merialuestrategioita sekä muita alueellisia strategioita.
Edellisellä
ohjelmakaudella (2014–2020) Interreg V B:n temaattisissa tavoitteissa otettiin nimenomaisesti huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ja se oli keskeinen osa sen ympäristön kestävyyttä koskevaa horisontaalista periaatetta.

2.    Makroaluestrategiat

NPA-alue vastaa osittain EU:n Itämeri-strategian aluetta. Strategia kattaa itse asiassa EU:n jäsenvaltioiden Ruotsin ja Suomen alueet ja on tyytyväinen yhteistyöhön EU:n naapurimaiden Islannin ja Norjan kanssa. Lisätietoja on Itämeri-sivulla.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Tämä alue on yhdessä Atlantin alueen ja Pohjanmeren kanssa osa Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevan OSPAR-yleissopimuksen kattamaa aluetta. Pohjoinen periferia ja arktinen alue vastaavat OSPAR-osa-aluetta ”arktiset vedet”. Tässä yleissopimuksessa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä tietämyksen tuottamisessa, vaikutusten seurannassa ja sellaisten hoitovaihtoehtojen suunnittelussa, joilla pyritään parantamaan ekosysteemien häiriönsietokykyä.

Arktinen neuvosto on arktisen alueen johtava hallitustenvälinen foorumi. Se on napa-alue, joka tekee siitä laajemman kuin Pohjoinen periferia ja arktinen ylikansallinen alue. Sen jäseniä ovat kansalliset hallitukset (Kanada, Tanska mukaan lukien Grönlanti ja Färsaaret, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat) sekä arktisten alkuperäisyhteisöjen ja muiden arktisten asukkaiden edustajat. Ilmastonmuutosta käsitellään erityisesti arktisen alueen seuranta- ja arviointiohjelmassa (AMAP) sekä muissa Arktisen neuvoston työryhmissä. AMAP on perustanut ilmastoasiantuntijaryhmän. Ryhmä kokoaa ja arvioi AMAP-seurantaohjelmasta ja muista asiaankuuluvista tutkimus- ja seurantatoimista saatuja tietoja.  Vuoden 2021 AMAP-raportti ”Arctic Climate change update: keskeiset suuntaukset ja vaikutukset”, jossa esitetään yhteenveto arktista aluetta koskevista viimeisimmistä havainnoista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Euroopan valtioiden hallitusten välinen yhteistyöfoorumi, johon osallistuvat Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi, Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa. Vuoteen 2030 ulottuvan visionsa mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuonna 2030. Visio 2030 -toimintasuunnitelmassa (2021–2024) kuvataan, miten vision tavoitteet voidaan saavuttaa useilla aloitteilla, jotka liittyvät vision kolmeen strategiseen painopisteeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään erityisesti ”Vihreä Pohjola” -painopistealueella. Sen tavoitteena on kehittää tietämystä kestävästä ja ilmastoon mukautetusta aluesuunnittelusta (tavoite 1), edistää luontoon perustuvia ratkaisuja biologisen monimuotoisuuden ja ilmaston edistämiseksi (tavoite 2) ja edistää aktiivisesti ympäristö- ja ilmastosopimusten täytäntöönpanoa kansainvälisen yhteistyön avulla (tavoite 5). Pohjoismaiden ministerineuvosto on rahoittanut nelivuotista luontopohjaisten ratkaisujen ohjelmaa. Ohjelma koostuu viidestä vuosina 2021–2024 toteutettavasta hankkeesta, joilla kannustetaan Pohjoismaita tekemään yhteistyötä ja parantamaan tietopohjaansa luontopohjaisista ratkaisuista, ennallistamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja sinisestä/vihreästä infrastruktuurista.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC) on hallitustenvälisen yhteistyön foorumi erityisesti Barentsin alueelle, ja sen jäseninä ovat Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Euroopan komissio. BEAC hyväksyi ensimmäisen ilmastonmuutosta koskevan toimintasuunnitelman Barentsin yhteistyötä varten vuonna 2013. Sitä päivitettiin vuosina 2017 ja 2021, minkä jälkeen Barentsin ympäristöministerit kehottivat tehostamaan ilmastotoimia vuoden 2020 jälkeen lisäämällä kaikkien Barentsin työryhmien panosta. Vuoden 2021 toimintasuunnitelmalla vastataan haasteeseen siirtyä vähähiilisiin ja ilmastoälykkäisiin ratkaisuihin ja parantaa samalla sopeutumiskykyä ja tietoisuutta Barentsin alueella. Vuoden 2021 toimintasuunnitelma kattaa pääasiassa vuosien 2021–2025 toimet, ja suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa uudelleen vuonna 2025.

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Seuraavassa esitetään esimerkkejä NPA-ohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

CLIMATE  (Collaborative Learning Initiative Managing and Adapting to the Environment) -hankkeen (2017–2020) tavoitteena oli edistää ja parantaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta Euroopan syrjäisissä maaseutuyhteisöissä tietoon perustuvan lähestymistavan ja yhteisölähtöisen kestävän resurssisuunnittelun avulla. Se toi syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden paikallisviranomaiset Ruotsista, Pohjois-Irlannista, Irlannin tasavallasta ja Färsaarilta yhteen laatimaan sopeutumissuunnitelmia. NPA-alueen paikallisviranomaisille kehitettiin parhaiden käytäntöjen malli ja vaiheittainen opas. Hankkeessa tuettiin käytännössä kolmea NPA-alueen pilottikuntaa sopeutumissuunnitelmien laatimisessa.

ANH-hankkeella (Adapt Northern Heritage) (2017–2020) tuettiin yhteisöjä ja paikallisviranomaisia pohjoisen kulttuuriperinnön mukauttamisessa ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksiin ja siihen liittyviin luonnonuhkiin yhteisön osallistumisen ja tietoon perustuvan suojelusuunnittelun avulla. Hankkeessa kehitettiin viidestä työkalusta koostuva työkalupakki, joka auttaa ymmärtämään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisiin historiallisiin kohteisiin, ja tutkimaan erityisiä sopeutumisvaihtoehtoja. Adapt Northern Heritage -hankkeessa käytetään tapaustutkimuksina yhdeksää historiallista kohdetta eri puolilta Pohjois-Eurooppaa, ja niitä hyödynnetään hankkeen työkalupakin suunnittelussa.

Water-Pro (Northern Runoffs into Profits) -hankkeen (2016-2019) tavoitteena oli kehittää ja siirtää ekotehokkaita työkaluja ja malleja valumien hallintaan maataloudessa ja mineraalien louhinnassa pohjoisilla ja arktisilla alueilla. Ilmastonmuutoksen myötä odotettavissa olevat tiheämmät ja voimakkaammat sateet tuovat lisähaasteita valumien hallintaan ja vesiturvallisuuteen sekä EU:n vesipuitedirektiivissä asetettujen veden laatua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeessa kehitettiin hyvien hallintokäytäntöjen välineistö maatalous- ja kaivosteollisuutta varten.

COAST (Sustainable Resilient Coasts) -hankkeen (2020–2022) tavoitteena oli laatia etenemissuunnitelma harvaan asuttujen ja syrjäisten rannikkoyhteisöjen kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi, edistämiseksi ja kehittämiseksi. Hanke perustui neljään demonstrointihankkeeseen, ja se tarjosi paikallisviranomaisille hallintovälineistön rannikkoalueiden kestävän kehityksen tukemiseksi.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella