EU:n syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet

Alueen maat

EU:hun kuuluu 22 merentakaista aluetta, jotka ovat yhteydessä viiteen jäsenvaltioon (Ranska, Alankomaat, Tanska, Espanja ja Portugali).

Niistä yhdeksän on luokiteltu syrjäisimmiksi alueiksi, ja ne ovat erottamaton osa EU:ta. Niihin kuuluvat: kolme Ranskan merentakaista departementtia (Martinique, Guadeloupe ja Ranskan Guyana) ja yksi Ranskan merentakainen yhteisö Karibian alueella (Saint-Martin); Ranskan merentakaiset departementit Mayotte ja Réunion Intian valtamerellä; kaksi Portugalin autonomista aluetta (Madeira ja Azorit) ja yksi Espanjan autonominen alue (Kanariansaaret) Atlantilla.

Muilla 13 merentakaisella maalla ja alueella (MMA) on erityinen liitännäisasema, ja ne ovat yhteydessä Tanskaan, Ranskaan ja Alankomaihin. Nämä alueet ovat perustuslaillisesti sidoksissa emojäsenvaltioon, mutta ne eivät ole osa sisämarkkinoita, ja niiden on noudatettava kolmansille maille asetettuja kauppaa koskevia velvoitteita. Neuvoston päätöksessä (EU) 2021/1764 ja neuvoston päätöksessä 2013/755/EU esitetään yksityiskohtaisesti EU:n assosiaatiosuhteet MMA:ihin kausilla 2021–2027 ja 2014–2020.

Karibia ja Atlantti

Intian valtameri

Amazonia

Kartan lähde: ETC/CCA 2018

Poliittinen kehys

1.    Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Ohjelmakaudella 2021–2027 syrjäisimpien alueiden erityispiirteet tunnustetaan Interreg-ohjelman erityisessä lohkossa (osa-alue D), jolla tuetaan yhteistyötä naapurimaiden ja -alueiden kanssa. Interreg VI-D koskee seuraavia maantieteellisiä alueita: Amazonia, Karibia, Madeira-Azorit-Kanariansaaret (MAC), Intian valtameri, Mosambikin kanaali. Karibian ja Intian valtameren syrjäisimmät alueet osallistuivat vuosina 2014–2020 kolmeen Interreg-ohjelmaan, joita kuvataan jäljempänä.

Karibian alueen yhteistyöohjelmaan 2014–2020 osallistuivat Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique ja Saint Martin sekä noin 40 kolmatta maata ja MMA:ta Karibian alueella. Sitä hallinnoitiin yhteistyössä kolmen alueellisen taloudellisen järjestön eli Karibian yhteisön (CARICOM), Karibian valtioiden liiton (ACS) ja Itä-Karibian valtioiden järjestön (OECS) kanssa. Ohjelma jakautui kahteen osaan: 1) rajat ylittävä yhteistyö Guadeloupen, Martiniquen ja OECS-maiden välillä ja 2) valtioiden välinen yhteistyö, johon osallistuvat Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique ja Saint Martin sekä muut osallistuvat maat ja alueet. Sillä on kuusi ensisijaista alaa, joilla pyritään

• Karibian alueen yritysten kilpailukyvyn parantaminen;
• luonnonuhkiin reagointikyvyn lisääminen;
• kulttuuri- ja luonnonympäristön suojelu;
• vastaaminen yhteisiin terveyskysymyksiin Karibian tasolla;
• uusiutuvien energialähteiden kehittämisen tukeminen;
• Inhimillisen pääoman vahvistaminen.

Toimintalinjan 2 tavoitteena oli parantaa tietämystä luonnonuhkista ja luoda yhteisiä riskinhallintajärjestelmiä erityisesti kehittämällä yhteisiä havainnointivälineitä ja kriisinhallintaan soveltuvaa paikkatietojärjestelmää.

Intian valtameren alueen yhteistyöohjelmalla 2014–2020 edistettiin yhteistyötä Réunionin ja Mayotten (Ranska) sekä 12 kolmannen maan välillä eteläisellä Intian valtamerellä (Komorien liitto, Madagaskar, Mauritius, Seychellit, Etelä-Afrikka, Tansania, Mosambik, Kenia, Intia, Sri Lanka, Malediivit ja Australia) sekä Ranskan eteläisillä ja antarktisilla mailla. Ohjelma rakentui seuraaville osa-alueille:

• Réunionin sekä Komorien, Madagaskarin, Mauritiuksen ja Seychellien rajat ylittävä yhteistyö Intian valtameren komission jäseninä, ja
• Laajempi kansainvälinen yhteistyö Réunionin, Mayotten ja muiden osallistujamaiden välillä. Ohjelmassa on viisi strategista painopistettä, joista kaksi liittyy ilmastonmuutokseen.

Toimintalinjan 1 tavoitteena oli perustaa tutkimus- ja innovointikeskus, joka keskittyy farmakopeaan, bioteknologiaan, energiaan ja ilmastonmuutokseen. Painopisteessä 3 pyrittiin kehittämään valmiuksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä riskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi vahvistamalla alueellisia pelastuspalvelutoimenpiteitä. epidemiologisia ja tartuntariskejä koskeva yhteistyö; sekä mereen liittyvään toimintaan liittyvien riskien ehkäiseminen.

AMAZONIA-yhteistyöohjelmalla 2014–2020 edistettiin rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä Ranskan Guayanan, Surinamen sekä Brasiliassa sijaitsevien Amapán ja Amazonasin osavaltioiden välillä. Ohjelmassa ei viitattu mukauttamiseen ja riskinhallintaan ensisijaisilla aloilla. Painopiste 2 koski yleensä ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen hoitoa. Erityistä huomiota kiinnitettiin paikallisen biologisen monimuotoisuuden sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön suojeluun ja parantamiseen yhteisten suojelutoimien avulla.

2.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

CARICOM-yhteisön yhteyteen perustettiin Karibian yhteisön ilmastonmuutoskeskus, joka toimii vertailukohtana ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumisstrategioita alueella koskevalle tutkimukselle. Keskus perustettiin vuonna 2005 koordinoimaan alueen toimia ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Keskus tarjoaa tietoa päätöksentekijöille (se on alueellisten ilmastonmuutostietojen virallinen arkisto ja selvityskeskus). Se kehittää hankkeita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, järjestää koulutuskursseja, konsultointia ja yhteisyrityspalveluja.  Keskus antaa ilmastonmuutokseen liittyvää toimintapoliittista neuvontaa CARICOMin jäsenvaltioille ja Yhdistyneen kuningaskunnan Karibian merentakaisille alueille. Keskus on UNFCCC:n vihreän ilmastorahaston (GCF) akkreditoitu alueellinen täytäntöönpanoelin (RIE).

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Julkaisussa”Interreg-ohjelmat syrjäisimmillä alueilla vuosina 2014–2020”osoitetaan, miten Interreg-ohjelmat edistivät syrjäisimpien alueiden aluekehitystä ja tiiviimpää yhdentymistä niiden naapureihin.

CARIBE-COAST-hankkeen (Caribbean network for coastal risks related with climate change, 2018–2022) tavoitteena on koota yhteen, rakentaa ja levittää seurantaa ja rannikkoalueiden riskien ehkäisemistä koskevia lähestymistapoja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Hankkeen kolme tavoitetta ovat: laatia hydrodynaamisten mallien luettelo nykyisten ja tulevien vaarojen simulointia varten; kehittää olemassa olevia seurantakeskuksia ja jakaa hyviä seurantakäytäntöjä yhteisen protokollan pohjalta sekä tarjota päätöksenteon tukivälineitä rannikkoalueiden luonnollisten riskien ehkäisemiseksi.

Ready Together -hankkeella (2019–2022) vahvistetaan alueellista yhteistyötä tehostamalla koordinointia, yhdistämällä resursseja ja edistämällä kollektiivisesti riskikulttuuria, jotta voidaan vastata luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen suuriin haasteisiin Karibialla. Hankkeella edistetään kokonaisvaltaista, osallistavaa ja osallistavaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan tehokas reagointi luonnonuhkille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille altistuvan heikoimmassa asemassa olevan väestön tarpeisiin.

Intian valtameren alueen osalta toimenpideohjelmasta 2007–2013 myönnettiin rahoitusta alueelliselle pelastuspalvelumekanismille toimintalinjan 1 ”Kestävä kehitys” puitteissa. Se tuki erityisesti Ranskan Punaista Ristiä Réunionissa alueellisen yhteistyöohjelman kehittämiseksi Intian valtameren lounaisosan katastrofiriskien hallitsemiseksi sekä sitä seuranneen toimintasuunnitelman laatimiseksi.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella