Interreg-hankkeet

Interreg-ohjelman tavoite

Interreg  on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma, joka liittyy Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR). Se on yksi monista Euroopan aluepolitiikan rahoitusohjelmista, kuten koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmista. Interregin tavoitteena on edistää koko unionin sopusointuista taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä. Ohjelman painopiste on rajatylittävän yhteistyön vahvistamisessa, ja se tarjoaa puitteet yhteisten toimien toteuttamiselle ja eri jäsenvaltioiden toimijoiden väliselle toimintapoliittiselle vaihdolle. Monet jäsenvaltiot, alueet ja kunnat ovat käyttäneet Interreg-ohjelmaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelun ja täytäntöönpanon rahoittamiseen.

Rakenne

Ensimmäinen Interreg-ohjelma käynnistettiin vuonna 1990 (Interreg I (1990–1993)) ja sen jälkeen Interreg II (1994–1999), Interreg III (2000–2006), Interreg IV (2007–2013) ja Interreg V (2014–2020). Vuosien 2021–2027 ohjelma (Interreg VI) on jäsennelty seuraavasti:

1. Interreg A – Rajatylittävä: tehostetaan rajatylittävää yhteistyötä NUTS III -alueiden välillä vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta, jotka sijaitsevat suoraan rajoilla tai niiden vieressä. Interreg A -ohjelmalla voidaan investoida innovointiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, työllisyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Tästä ohjelmasta voidaan rahoittaa riskien ehkäisyä ja hätätoimia osana ilmastonmuutokseen sopeutumista.
2. Interreg B – Valtioiden välinen yhteistyö: tehostetaan valtioiden välistä yhteistyötä useiden maiden alueiden välillä kehittämällä yhteinen lähestymistapa yhteisiin kysymyksiin, kuten innovointiin, ympäristöön, saavutettavuuteen, televiestintään ja kaupunkikehitykseen. Ohjelmakaudella 2021–2027 jatketaan 14:llä valtioiden välisellä yhteistyöohjelmalla laajamittaisten yhteistyötoimien tukemista Euroopassa ja sen ulkopuolella. Lisätietoja ilmastonmuutoksen sisällyttämisestä kansainvälisiin Interreg-ohjelmiin on täällä.
3. Interreg C – Verkostoituminen: tehostetaan alueiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan luoda verkostoja hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja onnistuneiden alueiden kokemusten vaihdon ja siirron helpottamiseksi. Ohjelmakaudella 2021–2027 Interreg C kattaa kolme alueiden välistä yhteistyöohjelmaa (Interreg Europe, INTERACT ja ESPON), joiden yhteisenä tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön parempia aluepolitiikkoja.
4. Interreg D – Syrjäisimmät alueet: erityisesti syrjäisimpiä alueita varten perustetun uuden D-lohkon tavoitteena on antaa niille mahdollisuus tehdä yhteistyötä naapurimaidensa ja -alueidensa kanssa mahdollisimman tehokkaalla ja yksinkertaisella tavalla. Osa-alue D koskee neljää maantieteellistä aluetta: Amazonia, Karibia, Keski-Atlantti/Guineanlahti (MAC), Intian valtameri, Mosambikin kanaali. Lisätietoja ilmastonmuutoksen sisällyttämisestä syrjäisimpiä alueita koskeviin Interreg-ohjelmiin on täällä.

Lisäksi vuosina 2021–2027 EU:n jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välistä rajatylittävää yhteistyötä säännellään EU:n koheesiopolitiikalla, ja ohjelmat ovat täysin osa Interreg-ohjelmaa, joka tunnetaan nimellä ”Interreg NEXT”. Yhteistyö ehdokasmaiden kanssa tapahtuu liittymistä valmistelevan tukivälineen (Interreg IPA) kautta, joka on järjestetty 14 ohjelmaan, jotka kattavat yhteistyön 212 alueella.

Ajantasaisen yleiskuvan Interreg-hankkeista saat Interreg-verkkosivustolta tai Keep-tietokannasta, joka sisältää valtioiden välisten alueiden, rajat ylittävien ja alueiden välisten hankkeiden sekä syrjäisimpien alueiden hakutoiminnot.

Interreg 2021–2027 -ohjelman talousarvio, tavoitteet ja painopisteet

Interreg VI:n talousarvio on noin 10 miljardia euroa, ja siihen on investoitu yli 100 yhteistyöohjelmaan yli rajojen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Noin 6,7 miljardin euron osuus osoitetaan 73:lle rajatylittävän yhteistyön ohjelmalle (osa-alue A), 2,3 miljardin euron osuus 14:lle valtioiden väliselle yhteistyöohjelmalle (osa-alue B), 500 miljoonan euron osuus alueiden väliselle yhteistyöohjelmalle (osa-alue C) ja 300 miljoonan euron osuus syrjäisimmille alueille (osa-alue D).

Talousarviolla olisi edistettävä EU:n koheesiopolitiikan viittä toimintapoliittista tavoitetta ja kahta muuta Interreg-erityistavoitetta:

• Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa (toimintapoliittinen tavoite 1)
• Vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti hiilineutraalia taloutta ja häiriönsietokykyistä Eurooppaa (toimintapoliittinen tavoite 2)
• Yhteenliitetympi Eurooppa (toimintapoliittinen tavoite 3)
• Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa (toimintapoliittinen tavoite 4)
• Kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa (toimintapoliittinen tavoite 5)
• Yhteistyön hallinnoinnin parantaminen (ISO1)
• Turvallisempi ja varmempi Eurooppa (ISO2)

Ilmastonmuutokseen sopeutumista on tarkoitus käsitellä erityisesti toimintapoliittisesta tavoitteesta 2 rahoitetuissa hankkeissa. Sopeutumisen mahdollistavia edellytyksiä odotetaan myös toimintavaihtoehdoilta 4 ja ISO1.