5.1 Tehokkaan sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman laatiminen

Kun ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja haavoittuvuudet on arvioitu (vaihe2) ja parhaiksi arvioidut sopeutumisvaihtoehdot on määritetty ja valittu (vaihe3 ja vaihe 4), voidaan luoda puitteet sopeutumistoimien - strategian ja toimintasuunnitelman - toteuttamiselle. Jotta kehys olisi tehokas, siinä on otettava huomioon vaiheiden 1–4 tulokset, ja siitä on järjestettävä julkinen kuuleminen ja asianomaisten paikallisviranomaisten on virallisesti tunnustettava se.

Uudessa sopeutumisstrategiassa todetaan, että EU auttaa paikallis- ja alueviranomaisia siirtymään suunnittelusta toimintaan kokeilemalla politiikan tukivälinettä. Välineestä annetaan suoraa teknistä apua sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Tällä hetkellä politiikan tukiväline on suunnitteluvaiheessa, ja sen odotetaan käynnistyvän vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat laatimaan toimintasuunnitelman, johon sisältyy sopeutumista koskeva osa, sopeutumistoimia sekä niiden säännöllistä seurantaa ja arviointia.  Tutustu kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kokemuksiin verkkoseminaarissa ”Sopeutumisstrategianja toimintasuunnitelman suunnittelu”.

Kun sopeutumistoimia ei ole täysin valtavirtaistettu nykyisiin alakohtaisiin politiikkoihin, niitä ohjaa yleensä erityinen sopeutumisstrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma.

Sopeutumisstrategia on viiteasiakirja, jossa hahmotellaan toimien visio ja suunta sekä niiden odotetut tulokset. Siihen liittyvässä toimintasuunnitelmassa esitetään, mitä on tehtävä valittujen sopeutumisvaihtoehtojen muuttamiseksi toimiksi.

Paikallisviranomaiset laativat usein sekä suunnitelman että strategian yhtenä asiakirjana, jota kutsutaan joko sopeutumisstrategiaksi tai sopeutumissuunnitelmaksi (ks. esimerkit vaiheessa 5.2). Sopeutumisstrategia voidaan sisällyttää myös muihin, esimerkiksi alakohtaisiin suunnitteluasiakirjoihin. Joka tapauksessa on suositeltavaa, että sopeutumisstrategian luonnoksesta keskustellaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien julkisessa kuulemisessa (ks. vaihe 1.6).

Sopeutumisstrategian mahdollisia osatekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

• Johdanto, jossa selitetään, miksi sopeutuminen on tarpeen, esim. nykyiset ja odotetut ilmastonmuutoksen vaikutukset (ks. vaihe 2.1)
• Riskien ja haavoittuvien alojen arvioinnin tulosten huomioon ottaminen (ks. vaihe 2.4)
• Lähestymistapa strategian kehittämisessä, esim. yhteistyö kunnan sisäisten ja ulkopuolisten viranomaisten sekä muiden julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa (ks. vaihe 1.6)
• Sopeutumisen tavoitteet ja strategiset suuntaviivat
• Strategian seurantaa, arviointia ja tarkistamista koskevat säännökset (ks. vaihe 6)
• Tulevaisuudennäkymät

Joissakin tapauksissa, kun kansallisella tai alueellisella tasolla on jo olemassa sopeutumisstrategia, kunnat voivat päättää olla laatimatta erityistä strategiaa mutta laatia sopeutumista koskevan toimintasuunnitelmansa tämän kansallisen/alueellisen strategian mukaisesti.

Strategiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa esitetään, mitä on tehtävä, jotta ensisijaiset sopeutumisvaihtoehdot (vaihe4) voidaan muuntaa toimiksi. Toimintasuunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot:

• Yksityiskohtaiset tiedot kustakin toimesta (ja tarvittaessa sen alatoimista) sekä niihin liittyvistä prosesseista ja synergioista
• Roolit ja vastuut toimien koordinoinnissa ja toteuttamisessa
• Täytäntöönpanon aikataulu
• Arvio tarvittavista henkilöresursseista ja taloudellisista resursseista ja/tai käytettävissä olevista rahoitusjärjestelmistä
• Tietotarpeet, avoimet tutkimuskysymykset ja keinot osaamisvajeiden paikkaamiseksi
• Seurannassa ja arvioinnissa käytettävät onnistumisen indikaattorit (vaihe6)

Jos pääasiallinen valittu lähestymistapa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on valtavirtaistaminen nykyisiin toimintapoliittisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin (ks. vaihe 5.3), on kuitenkin suositeltavaa laatia strateginen ja/tai suunnitteluasiakirja, jossa esitetään keskeiset vaikutukset, alat ja politiikat sopeutumisnäkökohtien huomioon ottamiseksi. Tämä yleiskatsaus helpottaa valtavirtaistamistoimien koordinointia.

Jotta sopeutumistoimien täytäntöönpanokehys olisi tehokas, sille on saatava poliittinen hyväksyntä. Kehitetyn strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman virallinen tunnustaminen varmistaisi myös sopeutumistoimien kestävyyden pitkällä aikavälillä.