Ranta- ja rantakasvoravinto

Sidosryhmien osallistuminen riippuukulloisestakin tapauksesta ja kansallisesta tilanteesta. Rantojen hoitotoimenpiteet voidaan sisällyttää rannikkoalueidenyhdennettyä käyttöä jahoitoa koskeviin suunnitelmiin, jotka yleensä edellyttävät sidosryhmien kuulemista. 

Alankomaissa perinteisten pienimuotoisten ravintoaineiden käyttöönotto jaSand Motorinrakentaminen johtivat hyvin erilaisiin yleisön osallistumisprosesseihin. Pienravintoloissa käsiteltiin erityisiä teknisiä kysymyksiä,joihin rannikkoalueiden insinööriyhteisön ulkopuoliset sidosryhmät eivät osallistuneet, kun taas SandMotorinperustamiseen osallistui laajempi sidosryhmäyhteisö,koska sillä oli suurempi vaikutus rannikkoympäristöön, matkailuun sekä virkistys- ja maankäyttöön. Yksi hankkeen osa-alue oli tietoisuuden lisääminen tulvasuojelukysymyksistä. 

Le Marchen alueella Italiassaalueviranomaiset kävivät laajoja keskusteluja rantojen ravintosuunnitelmista Sirolon ja Numanan kunnissa paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien (mukaan lukien kalastus- ja matkailualan intressit) sekä asukkaiden kanssa. Toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi, johon sisältyi julkisen kuulemisen toinen vaihe. Hanke hyväksyttiin ja työ toteutettiin vuosina 2009–2011. Vuonna 2019 laadittiin uusi rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva suunnitelma yhdessä julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa.  Suunnitelluista toimista tiedotettiin ja niitä kuultiin jatkuvasti.

Menestystekijät: 

• Rantojen ravinto on joustava ja nopea rannikkoalueiden hoitovaihtoehto kovaan rakentamiseen verrattuna, ja sitä voidaan mukauttaa muuttuviin olosuhteisiin. Joustavuutensa vuoksi se on myös suhteellisen halpa tapa valmistautua verrattuna koviin rakennustöihin. Jos olosuhteet muuttuvat negatiivisesti, lisäravintoa voidaan yksinkertaisesti lisätä. 
• Tulvien ja eroosion suojelun lisäksi rantojen ravinto voi tarjota etuja rannikkomatkailulle, virkistystoiminnalle ja rannikkoalueiden elinympäristöjen säilyttämiselle. 
• Joissakin tapauksissa rantojen ravitsemisessa voidaan käyttää toiseen tarkoitukseen louhittua materiaalia, jolloin sitä voidaan käyttää tuottavasti uudelleen: Emilia Romagnan alueella (Italia) käytetään rantojenravitsemiseen satamissa merenkulun helpottamiseksi ruopattua sedimenttiä. Sedimentin laatu on kuitenkin arvioitava asianmukaisesti, jotta vältetään määräpaikan saastuminen. 
• Rantaravintoa on sovellettu ympäri maailmaa jo vuosia, ja siksi laaja kokemus voi tukea sen oikeaa suunnittelua ja toteutusta. 

Rajoittavat tekijät: 

• Rantojen ravinto voi mahdollisesti vaikuttaa kielteisesti rannikon ekosysteemiin eliöstön hautaamisella, elinympäristöjen häviämisellä lähellä rantoja sijaitsevissa hiekkabaareissa tai lintujen ja muiden eläinten pesinnän häiriintymisellä, jos sitä ei suoriteta asianmukaisesti. Jotkin lajit, kuten hiekalla elävät selkärangattomat, ovat herkkiä sedimenttityyppien muutoksille. Tutkimukset osoittavat, että vaikutus riippuu ravitsemuksen tiheydestä tietyllä alueella. 
• Rantojen ravinto on yleensä jatkuva prosessi, joka johtaa ajan myötä korkeampiin kustannuksiin ja toistuviin ekosysteemin häiriöihin. Ravitsemus ei lopeta eroosiota; Se tarjoaa vain lisäsedimenttejä, joilla eroosio jatkuu. Siksi perinteistä pienimuotoista maalla tapahtuvaa ravintoa on toistettava säännöllisesti, koska hiekkakanta on ehtynyt joko rannikoiden eroosion tai myrskyjen vuoksi. 
• Vaikka rantojen ravinto perustuu yleensä työskentelyyn luonnon kanssa, se ei ole täysin vaikuttamaton. Erityisesti on arvioitava ja suunniteltava huolellisesti materiaalien louhinta louhosalueelta, kuljetusreitti ja uuden tuodun materiaalin mahdollinen vaikutus rannikko- ja meriluontotyyppeihin. 
• Sellaisen lähteen löytäminen, jossa on riittävästi hiekkaa, joka täyttää myös kohdealueen kemiallis-fyysiset vaatimukset, voi olla haastavaa. Ruoppatun hiekan on vastattava alueella olevaa hiekkaa raekoon, värin ja koostumuksen osalta. Hiekkarannalla ja dyynijärjestelmissä huomattavasti hienomman sedimentin sijoittaminen voi johtaa ravitun hiekan nopeaan menetykseen. Vähemmän liikkuvan (karkeamman) sedimentin käyttö auttaa tyypillisesti, että lisätty hiekka pysyy projektialueella pidempään ja toimii paremmin myrskyjen aikana. Liian karkeat sedimentit voivat kuitenkin johtaa jyrkemmän rannan muodostumiseen (eli rannan tilan muuttumiseen), millä voi olla kielteisiä vaikutuksia virkistystoimintaan, turvallisuuteen ja ympäristöön. 
• Sedimentin saatavuus voi olla ongelma, jos ravintohankkeiden kysyntä kasvaa. Offshore-hiekkaesiintymät voivat olla rajallinen resurssi. Offshore-hiekkaruoppaus voi aiheuttaa ristiriitoja muun merellisen toiminnan kanssa, erityisesti joillakin rajoitetuilla merialueilla, kuten Adrianmerellä, jossa monet meret käyttävät rinnakkain rajallista tilaa. Asianmukainen merten aluesuunnittelu, jossa otetaan huomioon sekä nykyiset että tulevat tarpeet vastauksena ilmastonmuutokseen, voi auttaa ratkaisemaan nämä ongelmat. Tämä merkitsee myös sitä, että rantojen ravinto on pitkällä aikavälillä sisällytettävä laajempiin rannikkoalueiden puolustustoimiin, joilla pyritään löytämään vakaampi ratkaisu rannikoiden eroosioon (ks. myös Retreat from high risk areas, Restoration and management of coastal wetlands). 

Alankomaissavuonna 2011 toteutetulla Sand Motor -interventiolla pyritään puuttumaan joihinkin näistä ongelmista vähentämällä täydentämistiheyttä ja siten ekosysteemin häiriöiden määrää. Hankkeen elinkaari oli 20 vuotta. Kymmenen vuotta rakentamisen jälkeen tehty riippumaton arviointi osoitti, että Sand Motorin pitkän aikavälin rannikkosuojelutavoitteet on saavutettu ja että sen elinkaari on vielä pidempi.  Lisäksi luotiin uusia elinympäristöjä paikalliselle kasvistolle ja eläimistölle sekä virkistysalueita ja arvioidaan niiden laatua. 

Rannalle tyypillistä on säännöllinen käyttö. Optimaalisen valinnan varmistamiseksi on suositeltavaa verrata ravintokustannuksia (jotka riippuvat myös hiekan saatavuudesta) kovien rakenteiden ja niiden ylläpidon kustannuksiin. Rantojen ravintokustannukset voivat vaihdella suuresti maiden välillä ja niiden sisällä. 

UNEP-DHI:n raportissa (2016) esitetyt kustannuksetvaihtelevat Euroopassa 5 eurosta 7 euroon/m3,jos kuljetuskustannuksia ei oteta huomioon. Ravintokustannusten tärkein määräävä tekijä näyttääkin olevan kuljetusetäisyys sekä ruoppauspaikkojen ja kohdepaikkojen välisten matkojen määrä. Ravinnon yksikkökustannuksiin voivat vaikuttaa useat muut tekijät, kuten tarvittavan hiekan määrä ja ravinnon tiheys, arvioidut materiaalihävikit, ruoppaajien saatavuus (ja koko) jne. Syrjäisillä alueilla toteutettavat toimet voivat nousta jopa 34 euroon/m3. 

Ravitsemustoimet suojaavat sisämaata tulvilta joustavasti. Lisäksi ne tarjoavat merkittäviä synergioita rannikkomatkailuun liittyvän taloudellisen toiminnan kanssa säilyttämällä riittävän rannan leveyden. 

Hollannin Sand Motorissa käytettiin 20 miljoonaa kuutiometriä hiekkaa. Tässä tapauksessa arvioidut yksikkökustannukset olivat 3,3 euroa/m3,mikä oli vähemmän kuin perinteisen ravinnon kustannukset (enintään 6 euroa/m3). Rannikon turvallisuuden pitkällä aikavälillä lisäämisen lisäksi tukitoimilla pystyttiinmyös parantamaan luonnonympäristöä ja luomaan uutta tilaa virkistystoiminnalle. 

• Mineraalien louhinta meriruoppaamalla kuuluu EU:nympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivinliitteeseen II, joka koskee tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia. Jäsenvaltiot päättävät, olisiko liitteessä II tarkoitettuihin hankkeisiin sovellettava YVA-menettelyä joko tapauskohtaisesti tai kynnysarvojen ja perusteiden osalta. Rannalla tapahtuvan ravitsemuksen toteuttaminen voi edellyttää ennakkoilmoitusta tai -lupaa, jos siitä ei tehdä vaikutustenarviointia. 
• Kaikki hankkeet, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus Natura 2000 -alueeseen, on arvioitava ”asianmukaisella arvioinnilla sen vaikutuksista alueeseen”, jotta voidaan määrittää, vaikuttaako hanke haitallisesti alueen koskemattomuuteen EU:nluontodirektiivin6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.  
• Mertenaluesuunnittelunpuitteista annetussa EU:n direktiivissä viitataan raaka-aineiden louhintaan yhtenä merten aluesuunnitelmien kattamista toiminnoista. Näin ollen offshore-hiekan tai muiden kiviainesten käyttöä rantojen ravintona saattaa olla tarpeen käsitellä tällaisissa suunnitelmissa. Kansallista lisälainsäädäntöä, kuten lupavaatimuksia, voidaan soveltaa. 

Täytäntöönpanoaika voi vaihdella riippuen toimenpiteen laajuudesta (pieni tailaajamittainen),sedimenttien lähteestä (etäisyys laitokseen)ja siihen liittyvästä kuljetusreitistä. Varsinainen hiekan ruoppaus-, kuljetus- ja uudelleenjakamisprosessirannallavaatii yleensä lyhyen täytäntöönpanoajan (esim. joitakin kuukausia). Toimenpiteen kokosuunnitteluprosessi, oikean paikan valinta, sedimentin yhteensopivuuden ja mahdollisten vaikutusten arviointi voi kuitenkinkestää kauemmin. Täytäntöönpano voi vaatia enemmän suunnitteluaikaa, jos toimenpiteet suunnitellaan osana rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevaa suunnitelmaa ja jos ne edellyttävät sidosryhmien aktiivista ja laajaa osallistumista. Rantojenseurantaan olisi käytettävä aikaa toimenpiteen jälkeisinä kuukausina ja vuosina,jotta voidaan arvioida sen tehokkuutta ja uusien hiekantäydennystoimienmahdollista lisätarvetta.

Rantojen ravinto voi pysyä paikallaan 2-10 vuoden välein. Paikallisista olosuhteista riippuen täydennys-ja huoltotöitä voi olla tarpeen tehdä säännöllisesti. Rantojen ravinto on jatkuva prosessi, eikä rannan eroosiota voidatäysin pysäyttää tällävaihtoehdolla. Merenpinnan nousu ja äärimmäisten tapahtumien lisääntyminen todennäköisesti lyhentävät tällaisten hankkeiden elinkaarta,mikä lisää lisäravinnon tarvetta ja tiheyttä, jos hanke perustuu yksinomaan tähän toimenpiteeseen.