Tulvan- ja kuumuudenkestävä vihreä Emscherin laakso, Saksa

Emscher-jokea käytettiin^1900-luvulla pääasiassa koko alueen jätevesien nopeaan ja täydelliseen tyhjentämiseen. Tämä johti äärimmäisiin vaihteluihin päästetyn veden määrissä. Kaatoksen jälkeen jopa 350 kuutiometriä sekunnissa vettä olisi voinut virrata Emscherin läpi, kun taas kuivina aikoina vain 11 kuutiometriä sekunnissa vettä olisi voinut valua tämän saastuneen vesiväylän läpi. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ennusteet, voidaan odottaa enemmän äärimmäisyyksiä.

Pitkän aikavälin ilmastoennusteiden mukaan Emscherin alueella esiintyy kosteampia ja maltillisempia talvia sekä useammin äärimmäisiä tuulia ja myrskyjä. Kesät ovat kuumempia ja toistuvat äärimmäiset sademäärät. Ilmastonmuutokset vaikuttavat pysyvästi väestön sosioekonomisiin olosuhteisiin, turvallisuuteen sekä alueen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Tarkemmin sanottuna alueella odotetaan olevan seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet (Quirmbach et al., 2012):

• Äärimmäisten sademäärien lisääntyminen: useammin ja vakavammin. Ilmastonmuutos kaksinkertaistaa äärimmäiset sademäärät. Vuosien 1961-1990 tiedot osoittavat sademäärän, joka on yli 40 mm päivässä, esiintyvän noin 2 kertaa vuodessa. Vastaavia tapahtumia koskevat ennusteet vuosille 2021–2050 ovat noin viisi kertaa vuodessa ja vuosille 2071–2100 jopa yli viisi kertaa. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä kasvaa noin 9 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
• Lämpötilan nousu: Enemmän kuumia päiviä, vähemmän kylmiä päiviä. Viimeisten 50 vuoden aikana ilman keskilämpötila on noussut 1 °C. Tulevaisuudessa vuotuisen keskilämpötilan odotetaan nousevan vielä 1,6 astetta vuoteen 2050 mennessä ja noin 2,9 astetta vuoteen 2100 mennessä. Keskilämpötilan nousun lisäksi myös äärimmäiset lämpötilat ovat yleisempiä useammilla päivillä, joiden lämpötila on yli 30 astetta. Vuoteen 2050 mennessä odotetaan 50 prosenttia enemmän kuumia päiviä ja vuoteen 2100 mennessä noin 100 prosenttia enemmän kuumia päiviä. Tämä aiheuttaa lämpöstressiä erityisesti Ruhrin alueen ikääntyvälle väestölle. Kylmät pakkas- ja jääpäivät vähenevät noin 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja noin 80 prosenttia vuoteen 2100 mennessä.
• Vaikutukset pohjaveteen: Vähemmän kesällä ja enemmän talvella. Kesällä korkeampien lämpötilojen odotetaan johtavan alhaisempaan pohjaveden täyttöasteeseen. Talvella sademäärän lisääntyessä pohjaveden pinnan odotetaan nousevan. Tämä lisää tulvien mahdollisuutta. Jos kestävää hulevesien hallintaa ei toteuteta, tulvariskialueet kasvavat lähitulevaisuudessa noin 20 prosenttia.
• vaikutukset ekosysteemeihin. Edellä kuvattu ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemeihin, kuten vesistöihin, kosteikkoihin ja metsiin. Erityisesti vesistöt ovat herkkiä: Alhainen vedenpinta kesällä nostaa ravinteiden ja saasteiden tasoa, äärimmäiset sateet aiheuttavat eroosiota joen rannoilla ja korkeampi lämpötila alentaa veden happipitoisuutta.

Emscher-joesta vastaava vesihuoltoyhdistys Emschergenossenschaft (Emscher-osuuskunta) päätti varautua tuleviin ilmasto-olosuhteisiin joustavilla luontoon perustuvilla ratkaisuilla. Emscheriin ja sen sivujokiin alun perin ohjatun jäteveden kanavointi suljetuiksi viemäreiksi päätettiin yhdistää jokien elvyttämiseen, jolla pyritään vahvistamaan veden kiertoa ja hyötymään veden puskuroinnista sekä luonnon ekosysteemipalvelujen tuottamasta jäähdytyksestä. Lyhyesti sanottuna tärkeimmät sopeutumistavoitteet olivat seuraavat:

• Kesällä: Emscherin maisemapuiston vihreiden käytävien luominen jäähdytystä varten sekä häiriönsietokykyisen vesijärjestelmän luominen, jotta vältetään purojen ja jokien kuivuminen.
• Talvella: vesimuodostumien pidätyskyvyn lisääminen tulvien välttämiseksi rankkasateiden yhteydessä.

Perinteinen ratkaisu odotettuihin vedenpoistotarpeisiin olisi ollut rakentaa viemärijärjestelmä, joka selviytyisi odotetuista vesimäärien vaihteluista. Emscherin elvyttämishankkeessa otettiin käyttöön siirtymävaiheen lähestymistapa, jolla vahvistettiin veden kiertokulkua muuntamalla joki ja sen sivujoet luonnonkaltaisiksi vesistöiksi ja kanavoimalla jätevedet suljettujen viemäreiden kautta. Vähitellen kehittyvään laaksoon kuuluu jo viilentäviä viheralueita, tulvantorjunta-alueita, virkistysalueita ja elinympäristöverkosto. Kaikki nämä toimenpiteet parantavat osaltaan elämänlaatua Ruhrin metropolialueella. Emscher-hankkeen tärkeitä keskeisiä osatekijöitä olivat ja ovat Emscher-järjestelmän luonnollinen kunnostaminen, jäteveden käsittely maanalaisilla viemäröintijärjestelmillä, tulvasuojelun huomioon ottaminen kaikissa hankkeissa ja kestävä sadeveden hallinta, jossa (puhdas) sadevesi palautetaan luonnolliseen veden kiertoon. Muita elementtejä ovat koulutusaloitteet Emscherin laakson ympärillä ja arvokkaiden virkistysalueiden kehittäminen.

Luonnonkaltaisilla vesimuodostumilla on suurempi kyky puskuroida äärimmäisiä sääilmiöitä. Rankkasateiden tapauksessa luonnon kaltaisen vesimuodostuman pidätyskyky on suurempi kuin voimakkaasti muutetun vesimuodostuman. Emscherin ja sen sivujokien vihreät vyöhykkeet toimivat tiheiden kaupunkialueiden raitisilmakäytävinä. Kosteikot ja hulevesien pidätysalueet viilentävät lämpösaarekkeita. Ihmisten elämänlaatu paranee, lämpöstressi vähenee ja vesistöjen uudet pyörätiet tarjoavat mahdollisuuksia kestävään liikkumiseen. Yleisenä lähestymistapana on vesihuollon ja kaupunkisuunnittelun yhdistäminen vesiherkän kaupunkikehityksen edistämiseksi.

Ennen kuin esimerkiksi dynaklim- ja Future Cities -hankkeet aloitettiin, kukin Emscherin alueen toimija kehitti oman sopeutumislähestymistapansa. Vesilautakunnat esimerkiksi analysoivat, soveltuuko niiden kestävä vesihuolto ilmastonmuutoksen odotettuihin vaikutuksiin. Kaupungit arvioivat rakennuskantaansa ja keskustelivat siitä, mitä parannuksia tarvitaan lämpösaarekevaikutuksen vuoksi. Lisäksi alueellinen liitto Ruhrin (Regionalverband Ruhrin) edistänyt sen mittauksia kaupunkien lämpötiloja. Näiden kahden hankkeen tuella kehitettiin monialainen lähestymistapa, johon osallistuivat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät eri aloilta, kuten vesihuolto-, suunnittelu-, rakennus-, terveys- ja pelastuspalvelut. Lisäksi Emscherin tapaus, joka oli kumppani Future Cities -hankkeessa, oli esimerkki sellaisten strategioiden kehittämisestä, joilla kaupunkialueet saadaan sopeutumaan ilmastonmuutoksen odotettuihin vaikutuksiin. Hankkeessa kehitettiin yhteinen työkalu ”FutureCities Adaptation Compass”,jonka avulla kaupunkialueet voivat laatia oman sopeutumisstrategiansa. Tämä väline edisti hyvin paljon tieteidenvälistä lähestymistapaa monialaisten ratkaisujen löytämiseksi.

Esimerkki Future Cities -hankkeen tuloksista on kahden ilmastokestävän teollisuuspuiston kestävä kehitys Bottropissa Emscherin alueella. Molemmilla alueilla esiintyi usein rankkasateiden jälkeisiä pikatulvia. Tilanteen odotetaan voimistuvan ilmastonmuutoksen myötä. Emschergenossenschaft ja Bottropin kunta sopivat yhteistyöstä Scharnhölzstraßen ja Boytalin teollisuuspuistojen rakenteen uudistamiseksi yhdistämällä vesi-, ympäristö- ja energiatoimenpiteet ilmastokestävyyden varmistamiseksi. ”Scharnhölzstraße” on vanha liikealue, jonka pinta on lähes täysin suljettu. Paikan päällä rankkasateet aiheuttavat yleensä ongelmia sekä ylikuumenemista kuivuuden aikana. Yhdistettyä lähestymistapaa sovellettiin yhtäältä julkiseen tilaan ja toisaalta alan yksityisomistuksessa oleviin tiloihin. Hajautetut sadevesiratkaisut (sadeveden imeytyminen ja sadeveden käyttö, aurinkoenergian käyttö ja vihervyöhykkeen rikastaminen) suunniteltiin vahvistamaan aluetta tulevia ilmastotapahtumia varten.

Vaikka Emscherin järjestelmä on nyt hyvin valmistautunut, rankkasateet voivat silti ajoittain aiheuttaa tulvia. Sen vuoksi on käynnistetty tai suunnitteilla muita suojelu-, uudelleenkoulutus- ja sopeutumishankkeita. Esimerkiksi vuonna 2020 Ruhrin konferenssi käynnisti uuden hankkeen nimeltä ”Ilmastokestäväalue, jolla on kansainvälinen karisma”(Klimaresiliente Region mit internationaler Strahlkraft). Tässä hankkeessa Emscherin alueella sovellettava ekosysteemilähtöinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa laajennetaan koskemaan koko Ruhrin aluetta. Ruhrin alueen pinta-ala on 4 435 km2, ja 53 kaupungissa ja yhteisössä asuu noin 5,1 miljoonaa ihmistä. Sopeutumistoimien toteuttamiseen on käytettävissä rahoitusta noin 250 miljoonaa euroa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Emscherin ennallistamishanke liittyy läheisesti aluekehitykseen, ja siinä on kiinnitetty paljon huomiota tietoisuuden lisäämiseen ja koulutukseen. Emscherin laaksoa kehitetään kuntien, yritysten ja kansalaisten tiiviillä yhteistyöllä, jota koordinoi Emschergenossenschaft (Emscherin osuuskunta).

Kaksi dynaklim- ja Future Cities -hanketta vahvistivat merkittävästi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ensimmäisessä hankkeessa perustettiin dynaklim-ryhmä. Siihen kuuluu yli 50 verkostokumppania: aluetaloudessa toimivat yritykset, vesilautakunnat, kunnat, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä alueelliset ja kansalaisyhteiskunnan aloitteet. Yhdessä ne laativat yhteisen alueellisen strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Dynaklim-verkostossa vaihdetaan jatkuvasti uutta tietoa ja käytännön kokemuksia hankekumppaneiden kesken ja suuren yleisön kanssa. Vastaavasti Future Cities -hankkeessa määriteltiin useita toimia, joiden tarkoituksena oli tukea hankkeen jatkamista sen päättymisen jälkeen. Edellä mainittujen hankkeiden pysyvyyden varmistamiseksi käynnistettiin useita aloitteita, mukaan lukien sidosryhmien osallistuminen:

• DWA:n (Deutschen Vereinigung für Wasserwirtschaft, Abwasser und Abfalland) hankekumppanit jatkavat dynaklim-hankkeen aiempia vuosikokouksia.
• Osa dynaklim-hankkeen yhteydessä kehitetyistä toimenpiteistä sisällytettiin Nordrhein-Westfalenin hallituksenilmastonsuojelusuunnitelmaan.
• Emscherin etenemissuunnitelmassa 2020 annetaan sopeutumisprosessista vastaaville organisaatioille oikeus jatkaa tarvittavia toimia myös hankkeiden päättymisen jälkeen.
• Dortmundin kaupungissa käytetään Future Cities Adaptation Compass -kompassia, johon sidosryhmät osallistuvat laajasti. Prosessi alkoi sidosryhmäanalyysillä, jolla varmistettiin, ettei mitään relevanttia toimijaa jätetä pois.

Muita asiaankuuluvia sidosryhmien osallistumistoimia ovat seuraavat:

• Emscher-järjestelmän vesistöjen ennallistamisessa asukkaat ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa laajassa tiedotus- ja osallistumisprosessissa.
• Emscherin alueen asukkaille tiedotetaan yksityiskohtaisesti siitä, miten he voivat osallistua kestävään hulevesien hallintaan, mukaan lukien internetfoorumi.
• Erityisesti äärimmäisten sademäärien osalta käynnistettiin Future Cities -hankkeessa tiedotuskampanja. Kampanja perustuu internet-alustaan.

Emscherin ja viereisen Lippe-joen valuma-alueet kohtaavat samanlaisia ilmastonmuutoksen haasteita. Emschergenossenschaft ja Lippeverband ovat näin ollen kehittäneet yhdessä vesihuoltotoimenpiteitä.

Emscher-joen ja sen laakson elvyttäminen alkoi vuonna 1992. Monien vuosien suunnittelun ja toteutuksen jälkeen New Emscher Valley on siirtynyt puhtaasti kuvitellusta ihanteesta todellisuuteen, joka on innoittanut uutta kaupunkikehitystä. Jätevesi-infrastruktuurin nykyaikaistaminen ja siihen liittyvä Emscher-joen elvyttäminen tekevät joesta arvokkaan vapaa-ajan ja rentoutumisen tilan alueella. Ihmiset voivat nyt jälleen kokea Emscherin, joka oli kerran yleisön saavuttamattomissa korkean saastumisen vuoksi. Emscher-joen elvyttäminen ja jätevesien johtaminen maanalaisiin kanaviin on vapauttanut uusia innovointitiloja maanpinnan yläpuolelle, mikä on tehnyt Emscherin alueesta houkuttelevamman. Näiden uusien tilojen kehittämiseksi on yhdistetty ekologisia, sosiaalisia ja institutionaalisia innovaatioita. Näin ollen Emscherin muuntaminen ei ole pelkästään teknologinen hanke, vaan se on myös tärkeä laukaiseva tekijä erityisesti elämänlaadun parantamisessa ja myönteisten taloudellisten vaikutusten aikaansaamisessa Ruhrin alueella.

Maanalaisten viemäreiden rakentaminen on edelleen käynnissä, ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2022 mennessä. On tärkeää korostaa, että ekologinen parantaminen on jatkuva prosessi, jota on siksi tuettava jatkuvasti. Muiden toimien tärkein rajoittava tekijä on avaruus. Tiheästi asutulla alueella, kuten Emscherin alueella, jossa on 2 700 asukasta neliökilometrillä, on hyvin vaikea löytää tilaa mutkittelevalle jokijärjestelmälle. Kilpailevat avaruusvaatimukset ovat moninaisia: Taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia näkökohtia on punnittava keskenään. Lisäksi viranomaiset voivat hyväksyä suunnitelmia vain voimassa olevien säännösten perusteella.

Investointien määrä on 4,5 miljardia euroa, ja hanke kestää useita vuosikymmeniä eli vuodesta 1989 (kansainvälisen rakennusnäyttelyn IBA Emscherpark alkaminen) vuoteen 2022 (maanalaisten kanavoitujen viemäreiden rakentamisen odotetaan päättyvän), joten Emscherin muuntaminen on yksi Euroopan suurimmista infrastruktuurihankkeista. Tämän kokoisilla investoinneilla on huomattava vaikutus alueen talouteen. Emscherin elvyttämisellä luotiin noin 1 400 työpaikkaa vuodessa vuosina 1991–2020 (ks. Rheinisch-Westfälisches Institut für Wirtschaftsforschungin tutkimus, marraskuu 2013). Muuntohankkeen merkitys on kuitenkin paljon laajempi kuin sen välittömät työllisyysvaikutukset. Emscherin alueen kunnostaminen luo uudenlaista elämän- ja työnlaatua ja tarjoaa suuria mahdollisuuksia parantaa Ruhrin alueen houkuttelevuutta kestävällä tavalla. Näin ollen se voi vaikuttaa myönteisesti innovaatiosuuntautuneiden yritysten päätöksiin, jotka koskevat muuttoa alueelle tai yrityksen perustamista alueelle. Tällaisen suuren jokiverkoston onnistunut muuntaminen antaa myös myönteisen signaalin vastaaville laajamittaisille vesihuolto- ja kaupunkikehityshankkeille kaikkialla Euroopassa.

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet, on tuskin mahdollista nimetä kustannuksia, jos Emscheriä ei olisi päätetty ennallistaa vaan toteuttaa korkeampia patoja ja suurempia viemäreitä. Sen lisäksi, että puhtaasti teknisen suojausjärjestelmän tarjoaminen maksaisi omaisuuden, tämä ei koskaan olisi 100% todiste, kun otetaan huomioon, että kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka äärimmäinen seuraava sademäärä on.

Emscherin elvyttämisen maksavat Emschergenossenschaftin jäsenet, joita ovat kunnat, kaivosteollisuus ja yksityiset osapuolet. Lisäksi on hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla useita rahastoja: Nordrhein-Westfalenin osavaltion kansallinen tutkimusrahoitus, kuten KLIMZUG, ja EU:n rahoitus, kuten tavoite 2, Interreg, seitsemäs puiteohjelma, Horisontti 2020 ja Life+. Yksityisten osapuolten, paikallisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen, kuten Emscherfreunden (Emscherin ystävät), tuki on tervetullutta aina kun se on mahdollista.

Emscherin elpyminen alkoi vuonna 1992. Maanalaisten viemäreiden rakentaminen kestää noin 25 vuotta, ja sen odotetaan valmistuvan kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Emscher-joen ja sen laakson ekologinen parantaminen on jatkuva prosessi.

Emscher-joen ja sen laakson elvyttäminen on jatkuva prosessi, jonka odotetaan kestävän pitkään.

Emschergenossenschaft / Lippeverband
Office of the board of management

Mario Sommerhäuser, head of office
E-mail: sommerhaeuser.mario@eglv.de

Martina Oldengott
E-mail: oldengott.martina@eglv.de

Andreas Giga
E-mail: giga.andreas@eglv.de 

Emschergenossenschaft / Lippeverband