Rautatieliikenteen häiriönsietokyvyn parantaminen Alppien aiheuttamien vaarojen varalta Itävallassa

Itäisten Alppien, joilla sijaitsee noin 65 prosenttia Itävallan pinta-alasta, ankara vuoristoisuus asettaa erityisen haasteen rautatieliikenteen suunnittelulle ja hallinnalle. Apu ja jyrkät rinteet rajoittavat tilaa, jota voidaan käyttää pysyviin asutuksiin ja infrastruktuuriin. Näin ollen rautatiet seuraavat usein tulvatasanteita tai sijaitsevat jyrkillä epävakailla rinteillä, mikä altistaa ne huomattavasti tulville ja erityisesti alppien aiheuttamille vaaroille, kuten rojuvirroille, kallioputouksille, lumivyöryille tai maanvyörymille. Tämän seurauksena alppien aiheuttamat vaarat ovat toistuvasti vaikuttaneet rautateiden infrastruktuuriin ja toimintaan. Esimerkiksi useat kaupunkien välisen junan linja-autot suistuivat kiskoilta Masonbachin torrentilla (Vorarlberg) 11. ^elokuuta 1995 sillan tuhonneen roskien virtaustapahtuman jälkeen. Kolme ihmistä kuoli, 17 loukkaantui vakavasti ja rata jouduttiin sulkemaan lähes viikoksi. Myös kesäkuussa 2013 tulvat ja roskavirrat aiheuttivat huomattavaa vahinkoa rautatieinfrastruktuurille. Kansallinen rautatieyhtiö ÖBB Infra AG ilmoitti noin 75 miljoonan euron tappioista rataverkolleen.

Suurin osa alppien aiheuttamista vaaroista johtuu äärimmäisistä/vakavista (vesi)sääolosuhteista, kuten rankkasateista, lumen nopeasta sulamisesta tai äärimmäisistä lämpötiloista. Alppien aiheuttamien vaarojen riski voi tulevaisuudessa kasvaa merkittävästi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Esimerkiksi erittäin rankkasateiden määrä saattaa kasvaa 36 prosenttia Alppien alueilla ja 70 prosenttia maan alangoilla (viitejakson 1961–1990 ja ennustejakson 2011–2040 välillä; Kellermann ym. 2016).

Itävallan liittovaltion rautatieyhtiöllä (ÖBB Infra AG) sekä kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja hallituksen kumppaneilla on haastava tehtävä arvioida riskejä, toteuttaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja varmistaa verkon turvallinen ja jatkuva toiminta. Yksi riskien vähentämisstrategia on rakenteellisten suojelutoimenpiteiden, kuten patojen ja pengerrysten, toteuttaminen. Tässä suhteessa toimenpiteiden priorisointi ja kustannusten jakaminen muiden valtiollisten sidosryhmien kanssa on haasteellista. Alppien aiheuttamien vaarojen vastaisten rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen Itävallassa – jossa on noin 5 000 torrenttia ja 3 800 lumivyöryreittiä – ei useinkaan ole mahdollista sekä taloudellisista syistä että luonnon- ja maisemansuojeluun liittyvistä syistä. Koska tekniset toimenpiteet ovat näin ollen rajallisia, jotta voidaan varmistaa oikeasuhteinen turvallisuustaso rautatieliikenteelle alppien pinnanmuodostuksessa, tarvitaan kipeästi lisää (muita kuin rakenteellisia) riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten sään seurantaa ja varhaisvaroitusta.

Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat suuren riskin rautatieinfrastruktuurille ja matkustajien turvallisuudelle. Ilmastonmuutoksella on tulevaisuudessa todennäköisesti vakavia vaikutuksia Alppien alueen meteorologisiin vaaroihin. Rautatieinfrastruktuurille aiheutuvien välittömien vahinkojen minimoimiseksi ÖBB Infra AG toteuttaa yhdessä kumppaneidensa kanssa rakenteellisia suojatoimenpiteitä silloin, kun se on taloudellisesti, teknisesti ja ympäristön kannalta toteutettavissa. Erityisesti alppiympäristössä täysimääräinen suojelu ei kuitenkaan ole mahdollista, ja riskiprofiili muuttuu jatkuvasti ilmastonmuutoksen vuoksi. Verkon turvallisen ja jatkuvan toiminnan sekä matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi otettiin käyttöön täydentävät säävalvonta- ja varhaisvaroitusjärjestelmät.

ÖBB Infra AG noudattaa pääasiassa kahta toisiaan täydentävää riskienhallintastrategiaa. Alppien aiheuttamien vaarojen riskiä vähennetään toteuttamalla rakenteellisia suojatoimenpiteitä. ÖBB Infra AG vastaa pääasiassa itse suojatoimenpiteiden, kuten patojen tai roskissuojien, rakentamisesta ja ylläpidosta. Useimmissa tapauksissa sen on myös rahoitettava näitä toimenpiteitä. Jos suunnitelluilla toimenpiteillä kuitenkin suojellaan myös asutusalueita tai muita infrastruktuurin osia, kuten teitä tai energiahuoltoa, tehdään yhteistyötä muiden valtion ja alueellisten viranomaisten tai yhteisöjen kanssa ja suojelujärjestelmää voidaan tukea hydraulisen suunnittelun apua koskevan lain (WBFG [1985] 2014) nojalla.

Toisaalta Alppien vaaroista aiheutuvaa riskiä vähennetään parantamalla reagointivalmiutta ja hätätilanteiden hallintaa. Keskeinen osa ÖBB:n riskienvähentämisstrategiaa on säävalvonta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä infra:wetter, jota ÖBB ja yksityinen sääpalvelu UBIMET GmbH käyttävät yhdessä. Tämä ÖBB:n henkilökunnan käytettävissä oleva interaktiivinen verkkoportaali yhdistää ZAMG:n (Zentralanstalt für Meteorologie und Geodynamik - Central Institute of Meteorology and Geodynamics) omien ja ulkoisten sääasemien tiedot, tutkat, satelliitit sekä paikalliset ja maailmanlaajuiset sääennusteet ja yksityiskohtaiset tiedot Itävallan koko rautatieverkosta. Se tarjoaa laskelman tärkeistä meteorologisista parametreista, kuten lämpötilasta, tuulen nopeudesta, sademäärästä, lumisateesta ja lumilinjasta paikallisella tasolla.

Sen lisäksi, että infra:wetter antaa yksilöllisiä ja reittikohtaisia varoituksia noin 1 500 käyttäjälle, sitä käytetään myös ns. kriittisten sääolosuhteiden (CMC) tunnistamiseen etukäteen: sääolosuhteet, jotka voivat aiheuttaa suurempia häiriöitä junaliikenteelle ja edellyttävät siten ÖBB Infra AG:n luonnonvaarojen hallintaosaston koordinoituja toimia. Jos kriittinen säätila havaitaan riittävän ajoissa, annetaan säävaroitus ja toteutetaan toimenpidesuunnitelma. Tähän voi sisältyä ilmaantuvuuskomento, jossa päätetään operatiivisista turvallisuusvarotoimista, kuten nopeusrajoituksista, radan sulkemisesta tai väliaikaisista lieventävistä toimenpiteistä. Jos esimerkiksi ennustetaan voimakasta lumisadetta, verkon toimivuuden varmistamiseksi voidaan toteuttaa toimenpiteitä, kuten henkilöresurssien ja talvipalvelujen tarkistettu suunnittelu tai kytkentäpisteiden esilämmitys. Toimiva säänseuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä on myös tehokas ja joustava riskinhallintaratkaisu, jolla voidaan puuttua ilmastonmuutoksesta johtuvien ilmastoriskien esiintymistiheydessä ja intensiteetissä ennustettuihin muutoksiin.

Luonnonuhkien aiheuttamien riskien torjumiseksi ÖBB Infra AG tarjoaa luonnonuhkien hallintaan tarvittavat resurssit ja on hyväksytty tekemään omia päätöksiään yrityksenä. Alppien aiheuttamien vaarojen monimutkaisen tilanteen vuoksi ÖBB Infra AG ei kuitenkaan voi yksin hoitaa niiden hallintaa Itävallan rautatieliikenteessä, ja liikennealan rakenteelliset riskinhallintatoimenpiteet on mukautettava monin paikoin julkisiin riskinhallintastrategioihin. Näin ollen tarvitaan kumppanuuksia ja elintärkeää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä hallinnon eri tasoilla eli paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle.

Ylivertaisella tasolla ÖBB Infra AG tekee yhteistyötä liittovaltion ministeriöiden kanssa strategisissa kysymyksissä, kuten lainsäädäntöön ja teknisiin standardeihin liittyvissä päätöksissä. Rakenteellisten riskien vähentämistoimenpiteiden osalta ÖBB Infra AG tekee yhteistyötä alueviranomaisten, yhteisöjen ja liittovaltion maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeriön (BMLFUW) kanssa. Muiden kuin rakenteellisten toimenpiteiden osalta ÖBB Infra AG tekee yhteistyötä yksityisen sektorin, akateemisten laitosten ja alueviranomaisten kanssa säänseuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmän käyttämiseksi ja riskinarviointien parantamiseksi.

Rakenteellisten suojatoimenpiteiden toteuttaminen voi kestää useita vuosia. Esimerkiksi Taxenbachin jätevirtatapahtuman jälkeen vuonna 2013 ÖBB rakensi rakenteellisen jätevirtaesteen, joka valmistui vuonna 2016. ÖBB Infra AG ja UBIMET GmbH toteuttivat yhdessä säävalvonta- ja varhaisvaroitusjärjestelmän infra:wetter vuonna 2005.

Rakenteelliset suojatoimenpiteet, kuten patojen tai roskien virtausesteet, kestävät yleensä useita vuosikymmeniä. Säävalvonta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä infra:wetter on pysyvä tehtävä.

Annegret Thieken
University of Potsdam
Institute of Earth and Environmental Science
Phone:+49 331 977 2984
E-mail: annegret.thieken@uni-potsdam.de

Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettu ENHANCE-hanke ”Enhancing risk management partnerships for catastrophic natural hazards in Europe”