Isar-Plan – Isar-joen vesienhoitosuunnitelma ja ennallistaminen, München (Saksa)

Yksi suurimmista ilmastonmuutokseen liittyvistä haasteista Münchenin kaupungille on odotettavissa oleva sademallien muutos. Alppien rankkasateet vuosina 1999, 2005 ja 2013 johtivat jo suuriin tulviin ja merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin Etelä-Saksassa. ”Baijerin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa strategiassa” vuodelta 2016 todetaan, että Baijerissa on meneillään enimmäissateiden siirtyminen kesästä talvikauteen. Samoin äärimmäiset sademäärät osoittavat positiivista suuntausta talvikuukausina eikä merkittäviä muutoksia kesällä.

Ilmastonmuutosennusteet viittaavat siihen, että alueen sademäärän muutokset ovat epävarmoja ja vaihtelevat -1 prosentista +11 prosenttiin talvikuukausina ja -7 prosentista +5 prosenttiin kesäkuukausina vuosisadan puoliväliin mennessä. Lämpötilan ennustetaan nousevan +0,9 °C ja +1,7 °C samalla ajanjaksolla. Näiden muutosten odotetaan johtavan lumipeitteen vähenemiseen talvikaudella ja sen jälkeen hydrologisen järjestelmän muuttumiseen kohti enemmän valumia samalla kaudella sekä tulvien mahdolliseen lisääntymiseen.

Isar-suunnitelman päätavoitteet ovat:

• tulvantorjunnan parantaminen lisäämällä Münchenin jokiosuuden vedenpidätyskykyä;
• Luonnonvaraisten lajien elinympäristöjen parantaminen ottaen huomioon seuraaviin liittyvät kysymykset: Isar-joen ekologinen parantaminen, morfologiset prosessit, pitkittäis- ja sivuttaissuuntainen jatkuvuus, eläinten ja kasvien luonnolliset tavat, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja veden laatu.
• Virkistyskäytön laadun paraneminen tiheän kaupunkialueen virkistystilojen kasvavan tarpeen eli vesirajan, houkuttelevien maisemien ja näkymien vuoksi.

Aikaisemmin kiinteä, kanavamainen jokiuoma on muuttunut vaihtelevan levyiseksi jokiuomaksi, jossa on sorarantoja ja sorakivisaaria, jotka kehittyvät dynaamisesti tulemisen ja menemisen järjestelmässä. Kun pääkanavaa levennettiin 50 metristä 90 metriin ja siihen sisällytettiin joen varrella olevat etumaat ja tulvatasanteet, keskimääräistä virtaamaa ja tulvavaluntaa parannettiin ja joelle annettiin enemmän tilaa. Betonilaatoilla ja -päällysteillä turvatut jyrkät pengerrykset on korvattu tasaisilla kaltevilla ja luontaisesti kehittyvillä pankeilla. Useimmissa tapauksissa kalat eivät pystyneet läpäisemään teknisesti suunniteltuja joen poikittaiskuiluja, joiden poikkileikkaus on lineaarinen ja jotka on sijoitettu 200 metrin etäisyydelle ja joiden pisarat ovat enintään yhden metrin pituisia. Nämä on korvattu tasaisilla rampeilla, joissa on kivikiviportaat hunajakennomallissa, jossa on välialtaat. Nämä toimenpiteet paitsi palauttavat Isar-joen lähes luonnollisen ulkonäön myös parantavat elinolosuhteita ja Isarille ominaisia kasviston ja eläimistön elinympäristöjä.

Ennallistamisen jälkeen tulvavesiä on parannettu. Nyt tulvavesi voi valua aiheuttamatta vahinkoa nopeudella 1100 kuutiometriä sekunnissa. Jotta alempia kaupunginosia voitaisiin suojella paremmin poikkeuksellisen korkeilta tulvavesiltä ja niihin liittyviltä vaurioilta, tulvaveden korkeuden ja padon harjanteen välille oli varmistettava yhden metrin lisäturvaetäisyys.

Alueilla, joilla patojen turvallisuus oli heikentynyt, uusia patoja täytettiin vanhojen eteen ilmapuiden kannan ylläpitämiseksi. Veden puolella oleva suljettu penger, jossa on ohut kerros pintamaata, on ihanteellinen paikka kuiville nurmilajeille. Kylvämällä alkuperäisiä luonnonvaraisia yrttejä, levittämällä leikattua heinää ja istuttamalla uhanalaisia kasvilajeja uusille penkereille ja kedolle, ensimmäisten kehitysosien rakennustöiden jättämät arvet paranivat nopeasti.

Vuonna 1995 perustettiin monialainen Isar-Plan-työryhmä. Jäseniä olivat Münchenin valtion vesihuoltovirasto, Münchenin kaupunki (julkisen rakentamisen osasto, kaupunkisuunnittelu- ja rakennussääntelyosasto sekä terveys- ja ympäristöministeriö) ja Isar-Allianz (kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä). Työryhmä tarkasteli tulvavesitilannetta, jokivarren virkistysalueiden tarvetta sekä alueen kasvistoa ja eläimistöä ja niiden elinympäristöä. Tulosten perusteella määriteltiin kehittämistavoitteet. Kaupunginvaltuusto ja kunnanvaltuustot olivat mukana hankkeen etenemisessä. Yleisön osallistuminen varmistettiin seuraavin keinoin: Internet-alusta, esitteet, retket, työpajat, televisio ja lehdistö, pyöreän pöydän keskustelut, infopisteet, palvelupuhelin.

Kaikkien Isar-suunnitelmaan osallistuvien sidosryhmien välinen yhteistyö oli erinomaista ja yksi hankkeen keskeisistä menestystekijöistä.

Suuren yleisön hyväksyntä saavutettiin yleisön vahvalla osallistumisella prosessiin useiden eri välineiden avulla tietoisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi. Osallistumista kannustettiin erityisesti kaupungin keskustan 1,6 kilometrin pituisen kaupunkiosuuden uudelleensuunnittelusta järjestetyssä maisemasuunnittelukilpailussa. Se mahdollisti sen, että väestö sai äänensä kuuluviin alueen suunnittelussa sekä tietoisuuden lisäämisessä renaturaatioon ja tulvasuojeluun liittyvistä kysymyksistä. Sidosryhmien vuoropuhelu ja osallistuminen oli kuitenkin toisinaan haastavaa myös kiistanalaisten keskustelujen ja voimakkaisiin kampanjoihin liittyvän julkisen riidan vuoksi. Konflikti syntyi sen jälkeen, kun kaksi lähes vastakkaista mallia sai ensimmäisen^ja toisen^palkinnon kaupunkialueen uudelleensuunnittelusta, joista ensimmäisessä keskityttiin enemmän tulvantorjuntaan ja toisessa renaturointiin. Lopuksi näiden kahden mallin välillä päästiin nokkelaan kompromissiin, joka osoittaa, miten hyvä sovittelu ja yhteistyö voivat auttaa ratkaisemaan tällaisia konflikteja.

Pitkän täytäntöönpanovaiheen (11 vuotta) aikana suunnitelman täytäntöönpanoon tarvittiin mukautuvaa hallinnointia. Esimerkiksi vuoden 2005 suuri tulva, joka oli keskellä täytäntöönpanovaihetta, vaikutti merkittävästi sekä hankkeen sijaintiin että lopulta toteutettujen hankkeiden luonteeseen.

Hankkeeseen käytettiin yhteensä noin 35 miljoonaa euroa: 28 miljoonaa euroa rakennuskustannuksiin, 7 miljoonaa euroa saastuneiden alueiden kunnostamiseen sekä aseiden poistamiseen ja hävittämiseen toisesta maailmansodasta. Kustannukset jaettiin Baijerin osavaltion hallituksen (55 prosenttia) ja Münchenin kaupungin (45 prosenttia) kesken. Hankkeen tärkeimpiä hyötyjä ovat:

• tulvasuojelu; Vuoden 2005 suuri tulva vaikutti merkittävästi koko Isar-joen valuma-alueeseen. Tähän mennessä toteutetut ennallistamistoimenpiteet vähensivät merkittävästi Münchenin tulvan aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Muihin Etelä-Saksan osiin verrattuna tulvat eivät aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja Münchenissä Isar-joen ennallistamisen vuoksi.
• veden laatu; Isar-suunnitelmalla edistettiin veden laadun parantamista Isar-joessa uimaveden laadun saavuttamiseksi. Kaikki Isarissa sijaitsevat yhteisöt ovat saattaneet päätökseen jätevedenpuhdistamojensa parantamisen siten, että niihin sisällytetään UV-säteilytysjärjestelmät. Nämä toimenpiteet ovat parantaneet huomattavasti veden laatua. Nykyään uinti on mahdollista Isar-joen sisällä.
• Veden ja maan elinympäristö; Jokiuoman laajeneminen paransi tulvavesien virtausta ja loi tilaa myös muille rannoilla toteutettaville toimenpiteille: loivasti kaltevat joenvarret, rannoilta sorarannat, sorakivisaarekkeet ja suurista tasaisista kivilohkareista tehdyt maarampit, joiden välissä on syvempiä altaita. Tällaiset ominaisuudet antavat Isar-alueelle sen luonnollisen luonteen. Hankkeen toimenpiteet ovat parantaneet Isar-alueen kotoperäisten eläinten ja kasvien elinoloja ja elinympäristöä. Lisäksi Isar-joella on nyt enemmän tilaa liikkua ja muokata itseään koko tällä osuudella.
• virkistyskäytön laatu; virkistyskäytön laatu on parantunut huomattavasti, kunnostettu Isar on erityisesti kesällä yksi Münchenin kansalaisten suosikkipaikoista.

Useat jo vuonna 1980 alkaneet kaupunginvaltuuston päätökset ovat ohjanneet ja tukeneet Isar-suunnitelman kehittämistä ja toteuttamista.

Hankkeen käynnistivät vuonna 1995 Münchenin valtion vesihuoltovirasto ja Münchenin kaupunki. Kunnostustyöt aloitettiin helmikuussa 2000 ja saatiin päätökseen vuonna 2011.

Isar-suunnitelman puitteissa toteutettaville toimenpiteille ei ole määritelty elinikää edellyttäen, että seuranta ja ylläpito varmistetaan. Luonnollistetuilla rannoilla, joen rannoilla ja saarilla pyritään edistämään Isar-joen koko osuuden kansalaistamista Münchenin kaupungissa.

Daniela Schaufuß
Department of Public Construction, City of Munich
E-mail: daniela.schaufuss@muenchen.de 

ISAR-suunnitelma, johon sisältyy: State Office of Water Management Munich, Münchenin kaupunki - Julkisten rakennusten osasto, Münchenin kaupunki - Terveys- ja ympäristöministeriö