Liikennealan sopeutuminen ja häiriönsietokyky

Ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan liikennejärjestelmään monin tavoin, ja sen vaikutukset vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Se aiheuttaa fyysisiä vahinkoja liikenneinfrastruktuurille, lisää ylläpitokustannuksia ja lisää liikennehäiriöitä ja -häiriöitä. Globaalissa logistiikassa ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän reititykseen sekä siihen, missä yrityksillä on liikenteen solmukohtia.

Tästä laajasta vaikutusten kirjosta ToPDAd-tutkimushankkeessa valittiin analysoitavaksi neljä teemaa laajan tarkastelun ja sidosryhmien kuulemisen pohjalta. ToPDAd arvioi kunkin teeman osalta erilaisten sopeutumisvaihtoehtojen tehokkuutta erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa. Liikennealan sopeutuminen ei kata pelkästään infrastruktuuri-investointeja vaan myös tiedonsaannin ja innovoinnin. Jälkimmäiset vaihtoehdot ovat yleensä halvempia kuin infrastruktuurin muutokset, mutta ne ovat hyödyllisiä välivaiheena tai täydentävinä sopeutumisvaiheina.

Ensimmäinen sopeutumisstrategia, jonka ToPDAd ottaa huomioon, on säähän liittyvien matkatietojen tarjoaminen. Zürichin rankkasateiden ja matkahäiriöiden tapaustutkimuksen perusteella ToPDAd osoittaa, että matkatiedot voivat vähentää äärimmäisten tapahtumien kustannuksia jopa kolmanneksella auttamalla käyttäjiä välttämään ruuhkia valitsemalla muita reittejä tai suunnittelemalla uudelleen toimintoja.

Toisessa tutkimuksessa simuloidaan sadan vuoden tulvia Lontoossa erilaisissa ilmastoskenaarioissa ja eritasoisilla vahingoilla. Tavoitteena on verrata kahta mahdollista sopeutumisstrategiaa: perustetaan rahasto, josta rahoitetaan vahinkojen korjaamista ja investointeja tulvantorjuntajärjestelmiin, kuten tulvaesteisiin. ToPDAd toteaa, että rahasto nopeuttaa vahinkojen korjaamista, kun vahinko on rajoitettu. Suurten vahinkojen sattuessa tulvantorjuntajärjestelmä on kuitenkin kustannustehokkaampi.

Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokykyyn tehtävien investointien optimaalista ajoitusta. Tulokset osoittavat, että erityisesti pitkäikäisen infrastruktuurin, kuten siltojen ja ratojen, on oltava ilmastokestäviä jo nyt.

Neljännessä tutkimuksessa analysoidaan, voisiko arktisen merijääpeitteen vetäytyminen muuttaa Koillisväylän tai niin sanotun Pohjoisen merireitin kilpailukykyiseksi konttiliikenteen reitiksi Euroopasta Aasiaan. ToPDAd päättelee, että vuoteen 2050 mennessä NSR saattaa ottaa pienen osan konttiliikenteestä keskikokoisilla konttialuksilla yhdessä Suezin reitin kanssa. Tähän reittiin liittyy kuitenkin merkittäviä ympäristöongelmia.