Ekosysteemilähtöiset lähestymistavat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen – esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja kokemuksista Euroopassa

Tässä raportissa dokumentoidaan ja analysoidaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka koskevat ekosysteemipohjaisia lähestymistapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen Euroopassa. Ekosysteemipohjaiset lähestymistavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (EBM) määritellään ekosysteemien käyttämiseksi hiilen varastointi- ja sitomispalveluissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ekosysteemiin perustuvilla sopeutumista koskevilla lähestymistavoilla tarkoitetaan biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen käyttöä osana yleistä sopeutumisstrategiaa, jolla autetaan ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin. Näihin lähestymistapoihin voi sisältyä ekosysteemien kestävä hoito, säilyttäminen ja ennallistaminen osana yleistä sopeutumisstrategiaa, jossa otetaan huomioon paikallisyhteisöille koituvat moninaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset sivuhyödyt.

Tässä tutkimuksessa koottiin 101 tapaustutkimusta: EBM:stä 13, EPV:stä 49 ja luonnonsuojelun mukauttamisesta 39 (joista yhdeksää käytettiin EPV:lle tiedottamiseen) yli 17 Euroopan maassa (joissakin hankkeissa oli kyse alueellisista hankkeista).
Kaikkien näiden hankkeiden
tarkastelu osoitti, että ekosysteemilähtöiset lähestymistavat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen tuovat sopeutumisen ja sen hillitsemisen lisäksi useita ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Monet EPV:n lähestymistavat edistävät myös EBM:ää ja päinvastoin. Näistä hyödyistä huolimatta tutkimukset osoittivat, että EBA- ja EBM-lähestymistapojen käyttöönotolle on useita esteitä. Kolme suurinta estettä ovat seuraavat: huomattava maantarve, yhteisöjen vastustus ja rahoituksen puute.