Rannikkoalueiden tietojärjestelmien vaihtoehdot

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2011 rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan EU:n suosituksen uudelleentarkastelun jatkoehdotusta varten. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevien EU:n tulevien toimien tarpeita ja vaihtoehtoja sekä arvioitiin mahdollisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä seurauksia, joita Euroopan komission ehdottamilla uusilla aloitteilla voi olla. Nämä tärkeät toimet edellyttivät monenlaisia aloitteita, kuten tutkimusta rannikkoalueiden tietojärjestelmien vaihtoehdoista. Yksi rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon täytäntöönpanon suurimmista haasteista on eri tietolähteiden ja erityyppisten tietojen yhdistäminen, jotta voidaan ymmärtää paremmin rannikkoalueiden prosesseja ja dynamiikkaa ja kehittää skenaarioita, joiden avulla voidaan paremmin arvioida ja hallita asianmukaisesti rannikkoalueiden eri käyttötavoista aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia. Näissä puitteissa asiaankuuluvien tietojen kerääminen ja asianmukainen jäsentäminen, päätöksentekijöiden ja sidosryhmien saatavilla olevat avoimet ja valmiit tiedot, asianmukainen viestintä kansalaisille, tietojen jakaminen sekä tietojen tehokas ja konkreettinen käyttö politiikassa ja päätöksenteossa ovat kaikki keskeisiä tekijöitä rannikkoalueiden yhdennetyn suunnittelun ja hoidon, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen, tukemisessa ja toteuttamisessa. Tietovälineiden (rannikkoalueiden tietojärjestelmien) levittäminen, jatkokehittäminen (innovointi mukaan luettuna) ja tosiasiallinen käyttö voivat näin ollen konkreettisesti parantaa rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon täytäntöönpanoa Euroopassa. Tämä onkin yksi EU:n rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon liittyvien politiikkojen strategisista tavoitteista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli edistää tämän yleistavoitteen saavuttamista erityisesti määrittämällä rannikkoalueiden tietojärjestelmiä koskevat keskeiset rakennevaatimukset ja niihin liittyvät toimintavaihtoehdot, joilla voidaan merkittävästi parantaa rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon täytäntöönpanon tukemista tieteellisesti perusteltujen tietojen, toimintojen, välineiden ja mekanismien avulla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tutkimus järjestettiin kolmeksi keskeiseksi tekniseksi toiminnaksi. Ensimmäisessä käsiteltiin CIS:n havainnollistavien tapausten yleiskatsausta ja perusteellista analyysia, jotta voitiin kuvata nykyisten operatiivisten järjestelmien pääpiirteet, niihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet ja puutteet rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon tukemisessa ottaen huomioon myös ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat. Toinen toiminta muodostaa tutkimuksen ytimen. Tehtävän 1 tulosten ja muun merkittävän panoksen perusteella tämän toimen tarkoituksena oli yksilöidä toimintapoliittisia vaatimuksia ja niihin liittyviä toimintavaihtoehtoja, joilla voitaisiin parantaa viestintä- ja tietojärjestelmän tukea rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon prosessien levittämisessä ja täytäntöönpanossa eri tasoilla. Samassa toimessa arvioitiin toimintavaihtoehtoja odotettujen (välittömien ja välillisten) hyötyjen ja kustannusten tai kielteisten vaikutusten perusteella. Tehtävät 1 ja 2 edellyttivät sidosryhmien osallistumista (tehtävä 3) tutkimuksen eri vaiheisiin. Tähän tehtävään kuului erityisesti sidosryhmätyöpajan järjestäminen Marseillessa 6. toukokuuta 2011.