Tutkimus sopeutumisen mallintamisesta – Suositeltava lähestymistapa analysointiin ja mallintamiseen

Tämä raportti on osa Euroopan komission ilmastotoimien pääosaston tilaamaa sopeutumisen mallintamista koskevaa tutkimusta, johon sisältyy myös raportti suositellusta lähestymistavasta analysointiin ja mallintamiseen sekä raportti nopeasta analyysistä.

Tähän raporttiin on koottu suositeltuja lähestymistapoja analysointiin ja mallintamiseen, jotta sopeutumista koskeva päätöksenteko EU:n eri hallintotasoilla olisi paremmin tietoon perustuvaa. Näitä lähestymistapoja on analysoitu Euroopan komission ilmastotoimien pääosaston tilaamassa kattavassa tutkimuksessa. Lisäksi tässä kertomuksessa yksilöidään tärkeimmät tutkimustulokset, joita tarvitaan ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen, riskien, vaikutusten, haavoittuvuuden ja sopeutumisen teknisen, rahoituksellisen, taloudellisen ja ei-rahallisen analyysin ja mallintamisen kehittämisen ja soveltamisen edistämiseksi.

Tämä raportti perustuu samassa tutkimuksessa tehtyyn kattavaan asiakirjakatsaukseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen malleja ja välineitä koskevasta kirjallisuudesta. Siinä esitetään yhteenvetoja sekä yksityiskohtaisia keskusteluja ja luokittelu asiaan liittyvien sopeutumiskysymysten painopisteiden mukaan suositelluista lähestymistavoista teknisiin, rahoituksellisiin, taloudellisiin ja muihin kuin rahallisiin analyyseihin ja mallintamisvälineisiin, jotka kattavat ilmastonmuutoksen vaarat, riskit, vaikutukset, haavoittuvuuden ja sopeutumisen.

Kertomuksessa määritellään myös asiaankuuluvat jatkotoimet tulevalle viisivuotiskaudelle, jotta voidaan parantaa lähestymistapaa kunkin erillisessä kertomuksessa analysoidun käyttötapauksen osalta. Tässä kertomuksessa käsitellään kolmea pääkohtaa:

• Siinä yksilöidään keskeiset metodologiset vaiheet, jotka mahdollistavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehokkaan analysoinnin Climate-ADAPTin sopeutumisen tukivälineen (AST) pohjalta. Kuusi AST-vaihetta muunnetaan tutkimusvaiheiksi, jotta saadaan selville, miten sopeutumisanalyysit olisi mieluiten jäsenneltävä.
• Siinä tarkistetaan, miten tarkastetut eri mallit ja menetelmät vastaavat näitä vaiheita, ja tehdään puuteanalyysi, jossa osoitetaan, mikä on toteutettavissa nyt ja mikä ei vielä ole toteutettavissa. Havaitut puutteet liittyvät karkeaan spatiaaliseen ja ajalliseen ratkaisuun, eroihin vaikutusten makrotaloudellisen arvioinnin ja paikallisen analyysin välillä, palautteen ja vuorovaikutuksen edelleen epätyydyttävään kattavuuteen ilmastonmuutokseen sopeutumisprosessin eri ulottuvuuksien välillä, epävarmuudesta tiedottamista koskevan vakiintuneen käytännön puuttumiseen ja käytettävissä olevien päätöksenteon tukijärjestelmien kyvyttömyyteen saada sopeutumismalleista nopeaa ja operatiivista tietoa politiikan arviointia varten. 
  
• Raportissa ehdotetaan myös vaihtoehtoja, joilla sopeutumisen arvioinnissa määritettyjä raja-arvoja voitaisiin parantaa. Kertomuksessa yksilöidään ja priorisoidaan erityisesti seuraavan aikavälin (seuraavien viiden vuoden) toimia, joilla voidaan edelleen helpottaa ilmastovaikutusten ja taloudellisen mallintamisen soveltamista konkreettisesti käyttökelpoisissa sopeutumisanalyyseissä. Näihin toimiin kuuluu tilastollisen pienentämisen sovellettavuuden järjestelmällinen arviointi eri muuttujien (lämpötila, sademäärä, tuuli) osalta historiallisella ajanjaksolla; dynaamisten ja tilastollisten pienentämistulosten järjestelmällinen vertailu kaikkien asiaankuuluvien parametrien tilastojen esittämisessä;  nykyisten Copernicuksen ilmastonmuutospalveluihin (CCS) osallistuvien mallien korkeamman horisontaalisen resoluution versioiden kehittäminen ja – jälleen Copernicuksen CCS:n puitteissa – ilmastodatan tuottajien palvelupisteen perustaminen data-aineistojen saatavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi. Muita ehdotettuja toimia ovat muun muassa olemassa olevan määrällisen näytön kartoittaminen sopeutumisen kustannuksista ja tehokkuudesta; kehitetään järjestelmällisiä ohjausvälineitä ja tapaustutkimuksia ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen arviointia varten, jotka on räätälöity paremmin sidosryhmien tarpeisiin ja joissa keskitytään erityisesti vankkaan päätöksentekoon epävarmuuden vallitessa; sekä tutkimuksen jatkuva tukeminen kaikilla esiin tuoduilla aukkoalueilla.