All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodies
An official website of the European Union | How do you know?
Environmental information systems
FI
Keskeinen viesti
Muodosta erityinen sopeutumistiimi ja luo rakenteita, joilla sujuvoitetaan koordinointia ja yhteistyötä – organisaatiossa, eri hallintotasoilla ja niiden ulkopuolella – sopeutumispolitiikkojen ja -suunnitelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon tukemiseksi. Otetaan asiaankuuluvat paikalliset sidosryhmät mukaan proaktiivisesti.
Sopeutumisesta vastaavan ydinryhmän nimittäminen
On tärkeää perustaa paikallis- tai alueviranomaiseen ydinryhmä, joka vastaa sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta. Ryhmälle olisi annettava valtuudet valvoa ja hallinnoida sopeutumistoimia koko organisaatiossa ja varmistaa koordinointi kaikkien sellaisten asiaankuuluvien osastojen välillä, jotka käsittelevät aloja tai aiheita, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille tai avainasemassa tarvittavien sopeutumisratkaisujen tarjoamisessa. Tällaisia aloja tai aiheita voivat olla esimerkiksi terveys, pelastuspalvelu, liikenne, energia, vesi, maatalous, aluesuunnittelu, rahoitus, metsätalous ja paikallinen tai alueellinen kehitys. On suositeltavaa nimetä ”sopeutumisvastaava”, joka johtaa prosesseja ja auttaa selkeyttämään tehtäviä ydintiimissä ja sen välillä (ks. esimerkki ”kestävyysasioista vastaavista päävirkamiehistä”). On ratkaisevan tärkeää mukauttaa nämä tiedot maasi hallintojärjestelmään sopiviksi, koska paikallis- ja alueviranomaisilla on eri maissa erilaiset toimivaltuudet.
Tätä ydinryhmää muodostettaessa on määritettävä jäsenet, määriteltävä tavoitteet, selkeytettävä tehtävät ja työohjelmat, sovittava yhteistyörakenteista, vahvistettava aikataulut ja välitavoitteet sekä ylläpidettävä avointa dokumentointia.
Joillakin paikallis- ja alueviranomaisilla ei välttämättä ole valmiuksia muodostaa ydinryhmää budjettirajoitusten ja rakenteellisten erojen vuoksi. Tätä varten on kuitenkin olennaisen tärkeää varmistaa henkilöresurssit, jotta voidaan varmistaa tehokas sopeutumissuunnittelu ja pitkän aikavälin menestys (ks. vaihe 1.4).
Selviytymiskyvystä vastaavat johtajat
Vuonna 2013 Rockefeller-säätiö käynnisti 100 Resilient Cities -ohjelman auttaakseen kaupunkeja kehittämään selviytymisstrategioita. Se perusti maailmanlaajuisen resilienssipäälliköiden ja kaupungin virkamiesten verkoston, jonka tehtävänä on johtaa resilienssin suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Näillä virkamiehillä on keskeinen rooli kaupunkien osastojen välisessä koordinoinnissa, erilaisten sidosryhmien sitouttamisessa aloitteiden tukemiseen ja kaupunkien haasteisiin vastaamisessa. Ohjelmasta rahoitettiin toimia lähes sadassa paikallishallinnossa maailmanlaajuisesti ja edistettiin tietämyksen vaihtoa. Näiden upseerien innoittamana syntyi lämpöjohtajan rooli, joka keskittyi kehittämään suunnitelmia ja toimia helleaaltojen ennakoimiseksi ja niihin reagoimiseksi. Lämpöpäälliköt nimitetään nyt eri puolilla maailmaa sijaitseviin kaupunkeihin, kuten Ateenaan, Rottterdamiin, Vejleen ja Barcelonaan. Tämän lisäksi globaalin lämpöjohtajan tehtävä perustettiin kesäkuussa 2022 yhteistyössä YK-Habitatin kanssa.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaupunkihallinto Barcelonassa, Espanjassa
Ilmastokestävyyden edistämiseksi Barcelonassa perustettiin monialainen osasto, jossa yhdistyvät ekologian asiantuntijoiden, kestävyyskulttuuri- ja strategiatoimiston, kaupungin energiaviraston sekä sosiaalisten oikeuksien ja selviytymiskyvyn osaston asiantuntemus. Tämä rakenne takaa yhdistelmän erilaisia näkökulmia ja suoraa yhteistyötä hallituksen komissaarien ja kaupungin johdon kanssa. Barcelonan kaupunki on myös osoittanut sitoutumista yhteisön osallistumiseen. Noin 85 prosenttia kaupungin ilmastosuunnitelman (CLIMA 2018-30) toimista luotiin yhdessä osallistavien prosessien avulla.
Koordinointi- ja yhteistyörakenteiden perustaminen
Monitasoiset verkostot ja yhteistyömekanismit ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja suunnitelmien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa (ks. esimerkit jäljempänä). Verkostot tukevat sinua paikallis- tai alueviranomaisina valmiuksien kehittämisessä ja tarjoavat tietoa, tietämystä ja taloudellista tukea. Näiden rakenteiden perustaminen edellyttää yhteistyötä ja koordinointia sidosryhmien kanssa hallinnon eri tasoilla (vertikaalinen koordinointi) politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Siihen kuuluu myös yhteistyö organisaation eri osastojen välillä ja naapuriviranomaisten kanssa samalla hallintotasolla (horisontaalinen koordinointi) sekä muiden paikallisten sidosryhmien ja kansalaisten kanssa (monisidosryhmien osallistuminen).
Johdonmukaisuuden säilyttäminen eri hallintotasojen välillä on ratkaisevan tärkeää paikallisten sopeutumistoimien suunnittelun ja toteuttamisen kannalta. Sopeutumistoimia tukeville alueviranomaisille merkityksellinen koordinointi paikallisviranomaisten kanssa on olennaisen tärkeää, jotta niiden asiantuntemus ja toimet voidaan sisällyttää alueelliseen sopeutumista koskevaan päätöksentekoon. Osana vertikaalista koordinointia alueviranomaisten olisi tehtävä aktiivisesti yhteistyötä kansallisen tason sopeutumista käsittelevien työryhmien kanssa. Myös raja-alueilla naapurimaiden välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan yhdessä luoda tehokkaita ja yhtenäisiä lähestymistapoja sopeutumiseen, koska rajat ylittävät riskit ovat yhteisiä.
Jos kuulut paikallisviranomaisen ydinryhmään, on tärkeää ottaa naapurialueet mukaan politiikan kehittämiseen, koordinoida toimintaa naapuriviranomaisten sopeutumisryhmien kanssa ja pyytää ohjausta, koordinointia ja teknistä tukea alueelliselta tai kansalliselta viranomaiselta. Näin varmistetaan politiikan johdonmukaisuus ja tehokkaat sopeutumistoimet.
Pienten maaseutukuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen monitasoisen hallinnon avulla sopeutumista varten Nordrhein-Westfalenissa Saksassa
Kehittyvät alueet -hanke Nordrhein-Westfalenissa Saksassa osoitti, miten monitasoisella hallinnolla voidaan vastata tehokkaasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteisiin pienissä maaseutuyhteisöissä yhdistämällä alhaalta ylöspäin ja ylhäältä alaspäin suuntautuvia lähestymistapoja. Se on neljän vuoden aikana tukenut seitsemää aluetta selviytymiskyvyn parantamiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi paikalliseen suunnitteluun ja alueellisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Hankkeessa käytettiin käytännön sopeutumisstrategioiden täytäntöönpanoon tiekartoitusta, johon osallistui useita sidosryhmiä. Kehittyvät alueet ovat auttaneet toteuttamaan sopeutumistoimenpiteitä valtion lakien mukaisesti ja edistäneet käytännön ilmastokestävyyttä koskevia strategioita. Se teki tämän edistämällä yhteistyötä liittovaltion, piirikuntien ja kuntien hallintotasojen välillä sekä ottamalla mukaan eri sidosryhmiä, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.
Paikallis- ja alueviranomaisten sopeutumistoimia tukevat verkostot
Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusaloitteen allekirjoittajina yhä useammat kaupungit ja kunnat eri puolilla Eurooppaa kehittävät paikallisia sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia. Sopimuksen alueelliset koordinaattorit (esim. aluehallinnot) ja tukijat (kuten aluekehitysvirastot) tarjoavat paikallisviranomaisille ratkaisevan tärkeää tukea – valmiuksien kehittämisen, teknisen avun, verkostoitumisen ja sopeutumistoimenpiteitä paikallistasolla toteuttaviin eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumisen kautta. Esimerkiksi Kreikassa Attikan alue (alueellinen koordinaattori) perusti CLIMATΤICCA-verkoston tukemaan paikallis- ja alueviranomaisia sopeutumiskysymysten ratkaisemisessa. Verkosto edistää asiantuntijoiden ja viranomaisten tietoisuutta ja valmiuksien kehittämistä.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn sisällyttäminen eri aloihin ja paikallisiin politiikkoihin
Milanon kaupungin kaupunkiresilienssiosasto tekee yhteistyötä eri osastojen (esim. pelastuspalvelu ja kaupunkien elvyttäminen) välillä tietojen keräämiseksi, riskien tunnistamiseksi ja ilmastotoimenpiteiden suunnittelemiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen on sisällytetty laajempaan kaupunkisuunnitteluun ja -politiikkaan, kuten ilma- ja ilmastosuunnitelmaan ja ilmastokaupunkisopimukseen. Lisäksi Milanon ilmastokaupunkisopimuksessa keskitytään vihreään kunnostamiseen, joka sisältää 157 toimea, joilla edistetään joustavaa, hiilineutraalia kaupunkitulevaisuutta vuoteen 2050 mennessä.
Määritetään sidosryhmät, joita asia koskee, ja vahvistetaan sidosryhmien osallistuminen.
Sopeutuminen ulottuu eri aloille, joten on ratkaisevan tärkeää, että sopeutumista koskevaan päätöksentekoon otetaan mukaan monenlaisia sidosryhmiä. Siihen kuuluu paikallisia edustajia maataloudesta, rakennus- tai kehitysvirastoista, yleishyödyllisistä yrityksistä, yliopistoista, tutkimuskeskuksista, kansalaisjärjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja kansalaisista. Paikallisten sidosryhmien kanssa olisi tehtävä yhteistyötä poliittisen prosessin kaikissa vaiheissa aina ilmastoriskejä koskevan olennaisen paikallisen tietämyksen keräämisestä sopeutumisvaihtoehtojen valintaan ja strategioiden ja suunnitelmien laatimiseen.
On tärkeää ottaa mukaan monipuolinen poikkileikkaus yhteisöstä, mukaan lukien ne, joilla on erilaisia näkökulmia ja eri sukupuolista ja ikäryhmistä. Koska ilmastonmuutos ei vaikuta yhtäläisesti yhteiskunnan eri osiin, olisi puututtava sosiaaliseen haavoittuvuuteen tunnistamalla haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, ymmärtämällä heidän tarpeensa ja ottamalla heidät mukaan suunnitteluprosessiin. Näiden ryhmien merkityksellisen sitoutumisen ja osallistumisen varmistamiseksi on ratkaisevan tärkeää tunnistaa niiden tarpeet ja tarjota tukea valmiuksien kehittämiseen alusta alkaen.
Varhainen yhteistyö sidosryhmien kanssa edistää tehokasta koordinointia ja yhteistyötä ja kannustaa hyväksyntään, ymmärtämykseen ja sitoutumiseen. Sidosryhmien johdonmukainen ja mielekäs osallistaminen koko prosessin ajan voi kuitenkin olla haastavaa erityisesti silloin, kun päätökset perustuvat dataan. Tutustu eri menetelmiin, joiden avulla sidosryhmät voivat osallistua tehokkaasti tarjottuihin resursseihin.
Kun keskeiset sidosryhmät on tunnistettu, on tärkeää ymmärtää niiden edut ja tarpeet sekä määrittää selkeät roolit ja vastuut. Avoimuus varmistetaan laatimalla sidosryhmien hallintastrategia, jossa hahmotellaan, miten organisaatiosi on vuorovaikutuksessa näiden ryhmien kanssa, ja määritetään niiden osallistumisaste. Tämän lähestymistavan olisi johdettava joustavaan ja mitattavissa olevaan sitoutumisstrategiaan, jota voidaan tarkistaa jatkuvasti tarpeen mukaan.
Valencian yhteistyötila, Espanja
Valencian kaupunki ja alueviranomaiset ovat molemmat osa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia EU:n missioita, ja Valencian kaupunginvaltuusto on myös mukana ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevassa EU:n missiossa. Valencian yhteistyöalue on nyt perustettu monitasoiseksi hallintokehykseksi, jossa keskitytään missioiden tavoitteisiin. Se toimii kahdella tasolla: 1) vertikaalinen koordinointi, jota johtaa ydinryhmä, jolla on erityisaloitteita tukeva ryhmä, ja 2) horisontaalinen koordinointi sekä sidosryhmien laaja osallistuminen, johon osallistuvat yksityinen sektori, julkinen sektori, tiedeyhteisö, kansalaisyhteiskunta, kansalaiset ja tiedotusvälineet. Sen avulla pyritään edistämään muutosaloitteita ilmastokriisin torjumiseksi, johtajuuden edistämiseksi, siirtymän helpottamiseksi, resurssien hallinnoimiseksi tehokkaasti, viestinnän ja innovoinnin edistämiseksi ja valmiuksien kehittämiseksi. Tällä lähestymistavalla varmistetaan osallisuus ja yhteistyö monenlaisten sidosryhmien välillä.
Maisema- ja vesistöalueiden elvytysohjelma, Košicen alue, Slovakia
Slovakian Košicen alue toteuttaa ennallistamisohjelmaa valumien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi, kuivuuden torjumiseksi ja helleaaltojen vaikutusten vähentämiseksi. Kansallisen tason rahoitustuella perustettiin kuusi veden ja maan ennallistamisen neuvoa-antavaa lautakuntaa koordinoimaan toimia alueen alueilla. Ohjelma on osoitus sidosryhmien vahvasta osallistumisesta eri toimijoiden – kuntien, viljelijöiden ja maanomistajien, yliopistojen, vapaaehtoisten ja aktivistien – osallistumisen kautta.
Haavoittuvassa asemassa olevien ja vaikeasti tavoitettavien ihmisten osallistaminen Barcelonassa, Espanjassa
Barcelonassa osallistavaa Barcelonaa koskeva kansalaissopimus on aloite, jolla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja rakentamaan suhteita kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen välille. Sopimuksen allekirjoittaminen edellyttää sitoutumista tiedon ja kokemusten jakamiseen, avainhankkeiden ehdottamiseen ja osallistumiseen asiaankuuluvaan työhön ja suhteisiin. Sopimus laadittiin vuonna 2006 osana sosiaalista osallisuutta koskevaa kunnallista suunnitelmaa, ja siinä keskitytään nyt kymmenvuotiseen strategiaan, jolla puututaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Kansalaisten sijoittaminen Unkarin kaupunkien sopeutumiskeskukseen
Vuonna 2015 Unkarin Kispestin piiri sisällytti kansalaisten panoksen kestävää energiaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitelmaan (SECAP) verkkokyselyn avulla. Kyselyn tavoitteena oli saada asukkaat mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitteluun ja kerätä aluetason tietoa ilmastoon liittyvistä vaaroista. Vastaajat korostivat ensisijaisia toiminta-aloja ja pitivät ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä parempana. Keskeisiä kansalaispalautteen muokkaamia aloitteita olivat viheralueiden laajentaminen, rakennusten lämmöneristyksen parantaminen äärimmäisen lämmön torjumiseksi ja paikallisten puutarhanhoitoaloitteiden elvyttäminen elintarviketurvan parantamiseksi.
Yhteydenpito kansalaisiin Italian ympäristökasvatuskeskusten verkoston kautta
Abruzzon alue Italiassa on perustanut yli 40 ympäristökasvatuskeskusta lisäämään tietoisuutta ympäristö- ja ilmastokysymyksistä. Käytännön hankkeilla, kuten onnistuneella "Save the Marsican Bear" -kampanjalla, nämä keskukset osallistuvat ja voimaannuttavat yhteisöjä ja edistävät ympäristövastuun kulttuuria. Niiden monitasoinen rahoitus – paikallisista lähteistä EU:hun – osoittaa vahvaa yhteistyötä ilmastohaasteisiin vastaamiseksi.
Resurssit
MIP4ADAPT Sidosryhmät ja kansalaisten osallistuminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen: Tee se itse -käsikirjassa (2023)
annetaan ohjeita siitä, miten sidosryhmät saadaan mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitteluun. Käsikirjassa esitetään RAST-toimien kuhunkin vaiheeseen liittyviä toimia.
Adaptive Transformation Playbook (TransformAR) (2023)
antaa yleiskuvan erilaisista työkaluista, jotka ovat hyödyllisiä paikallisten sopeutumispolkujen suunnittelussa (ks. kohta 1).
Yhteiskehittäminen politiikkaa varten: Osallistavat menetelmät usean sidosryhmän päätöksentekoprosessien jäsentämiseksi (JRC, 2022)
Tämä käsikirja tarjoaa käytännön oppaan vaikuttavien toimintapolitiikkojen tehokkaaseen yhteiskehittämiseen ja korostaa sidosryhmien osallistumisen merkitystä.
RESIN Actor Analysis for Urban Climate Adaptation (RESINin toimija-analyysi kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi): Sidosryhmien analysointia ja osallistumista tukevat menetelmät ja välineet (RESIN, 2015)
esittelee menetelmiä ja välineitä, joilla tuetaan kattavaa sidosryhmäanalyysia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden valmistelun, kehittämisen ja täytäntöönpanon eri vaiheissa.
Oikeudenmukainen siirtymä ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteydessä (EEA, 2021)
hahmottelee oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvää tietopohjaa – mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasainen jakautuminen ja se, miten sopeutumisen hyödyt voidaan jakaa koko yhteiskunnassa. Jotta näkökohdat voidaan integroida sujuvasti, seuraa sen oikeudenmukaisen siirtymän vaiheita yhdessä RAST-vaiheiden kanssa.
Suuntaviivat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallistamiseksi (komission oikeudenmukaisen siirtymän foorumin työryhmät) Tässä asiakirjassa esitetään yleiskatsaus parhaista käytännöistä, jotka koskevat haavoittuvassa asemassa olevien vaikeasti tavoitettavien ryhmien osallistamista.
EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus – Tasapuolisuutta koskevien näkökohtien sisällyttäminen kestävään energia- ja ilmastotoimien suunnitteluun (CoM, 2023)
– Ohjeistus sidosryhmien osallistumista koskevien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta (ks. kohdat 2 ja 3).
Language preference detected
Do you want to see the page translated into ?
Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.