Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja terveyttä koskevat EU:n politiikat

Ilmasto ja terveys EU:n keskeisissä poliittisissa asiakirjoissa

EU:ssa on useita toimintapolitiikkoja, joilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Tärkein yleinen poliittinen kehys on ⁇ Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ⁇ . Siinä esitetään uusi kasvustrategia unionin muuttamiseksi oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi, jonka talous on nykyaikainen, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ei synny vuoteen 2050 mennessä ja jossa talouskasvu irrotetaan resurssien käytöstä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja lisätä unionin luonnonpääomaa ja suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Samalla tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava, eikä ketään saa jättää jälkeen.

Ehdotuksessa kahdeksanneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi ⁇ ⁇vuoteen 2030 ⁇ kehotetaan vahvistamaan ympäristö- (myös ilmasto-) ja terveyspolitiikkojen välisiä yhteyksiämuun muassa seuraamalla ihmisten terveyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia jasiihen sopeutumista ⁇ .

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat EU:n politiikat

Kesäkuussa 2021 voimaan tulleen eurooppalaisen ilmastolain 5 §:n mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen on EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden oikeudellinen velvoite, jonka mukaan niiden on varmistettava jatkuva edistyminen sopeutumiskyvyn parantamisessa, selviytymiskyvyn vahvistamisessa ja ilmastonmuutokselle alttiuden vähentämisessä Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden sopeutumispolitiikoissa” ⁇ on otettava huomioon asianomaisten alojen erityinen haavoittuvuus” ⁇ , sisällytettävä ⁇ ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen johdonmukaisella tavalla kaikilla politiikan aloilla” ⁇ ja ⁇ ”keskityttävä erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja vaikutusten kohteena oleviin väestöryhmiin ja aloihin” ⁇ .

Euroopan komissio hyväksyi helmikuussa 2021 tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”. Siinä hahmotellaan pitkän aikavälin visio siitä, että EU:sta tulee ilmastokestävä yhteiskunta, joka on täysin sopeutunut ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin vuoteen 2050 mennessä, ja todetaan myös, että terveyteen kohdistuvia ilmastoriskejä on ymmärrettävä paremmin. Yksi tämän strategian keskeisistä toimista on eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus. ⁇

Euroopan komissio ja Euroopan ympäristökeskus valmistelevat parhaillaan ensimmäistä eurooppalaista ilmastoriskien arviointia (EUCRA). Se on tarkoitus julkaista keväällä 2024, ja siinä arvioidaan ilmastonmuutokseen liittyviä merkittäviä vaikutuksia ja riskejä – myös kansanterveyteen kohdistuvia – Euroopassa.

EU:n terveysalan koordinointitoimet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään näin ollen kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa. Esimerkiksi terveysuhkiin varautumisen ja reagoinnin koordinoinnin vahvistamiseksi EU hyväksyi vuonna 2022 asetuksen (EU) 2022/2371 valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta. Se antaa EU:lle vahvat ja kattavat koordinointi- ja yhteistyövaltuudet, jotta vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin voidaan reagoida tehokkaammin sekä Euroopan unionin (EU) että EU:n jäsenvaltioiden tasolla. Sen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua; vahvistetaan epidemiologista seurantaa ja seurantaa; parantaa tietojen raportointia; ja vahvistaa EU:n koordinointia.

Euroopan komissio rakentaa vahvaa ⁇ Euroopan terveysunionia ⁇ parantaakseen edelleen vakavien rajatylittävien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia. Tiedonannossa todetaan seuraavaa: Euroopan terveysunionin rakentaminen – varautuminen ja häiriönsietokyky ⁇Euroopan terveysunioni perustuu EU:n yhteisiin pyrkimyksiin sovittaa yhteen suhde luonnonympäristöön toteuttamalla erilaisia ja kestävämpiä talouskasvumalleja. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja keinojen löytäminen siihen sopeutumiseksi, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ennallistaminen, ruokavalioiden ja elämäntapojen parantaminen sekä ympäristön pilaantumisen vähentäminen ja poistaminen vaikuttavat myönteisesti kansalaisten terveyteen.

EU4Health-ohjelma on tähän mennessäsuurin EU:n terveysohjelma, josta investoidaan 5,3 miljardia euroa toimiin, joilla on EU:n tason lisäarvoa ja jotka täydentävät EU-maiden politiikkoja ja joilla pyritään yhteen tai useampaan EU4Health-ohjelman tavoitteeseen.

Ohjelman tavoitteena on parantaa ja edistää terveyttä unionissa, suojella ihmisiä unionissa rajatylittäviltä vakavilta terveysuhkilta, parantaa lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja kriisin kannalta olennaisia tuotteita sekä vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä. EU4Health-ohjelman tarkoituksena on muun muassa ” ⁇edistää ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen ihmisten terveydelle aiheuttamien kielteisten vaikutusten torjumista⁇ ” tarjoamalla rahoitusta tukikelpoisille yhteisöille eli terveydelle. Ohjelman tavoitteisiin pyritään varmistamalla ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa soveltuvin osin yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.

Kesäkuussa 2023 annetussa komission tiedonannossa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen todetaan, että ilmastonmuutos on yksi ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja saastumisen muodostaman ”kolmen maapallon kriisin” osatekijöistä. Siinä korostetaan myös, että nuoret ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja että monet heistä pitävät tulevaisuuttaan pelottavana.

EU:n virastot ja viranomaiset ilmastonmuutoksen ja terveyden alalla

Euroopan tartuntatautien torjuntavalmiuksien vahvistamiseksi perustettiin vuonna 2005 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC). ECDC vastaa tartuntatauteja, myös muuttuvaan ilmastoon liittyviä tauteja, koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista. Euroopan maat ilmoittavat valvontajärjestelmiensä tiedot ECDC:lle. Asetuksen (EU) 2022/2371 mukaisesti ECDC:lle EU:n tasolla ilmoitettavien tautien luetteloa päivitetään, jotta muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvät taudit voidaan havaita ajoissa.  ECDC kehitti Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston (E3), joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolosuhteiden seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC ja ⁇ Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ⁇ rahoittavat. ⁇ VectorNet ⁇ , nyt toisessa iteraatiossaan (2019–2023), joka on alusta, joka tukee tietojen keräämistä vektoreista ja patogeeneistä sekä eläinten että ihmisten terveyteen liittyvissä vektoreissa. Se helpottaa tietojen vaihtoa niveljalkaisten taudinlevittäjien maantieteellisestä levinneisyydestä Euroopassa.

Vuonna 2021 perustettu terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) nostaa EU:n valmius- ja reagointivalmiudet rajat ylittävien vakavien terveysuhkien varalta uudelle tasolle ja on keskeinen tekijä vahvemman Euroopan terveysunionin luomisessa. HERAlla on 6 miljardin euron talousarvio vuosiksi 2022–2027, ja se pyrkii ehkäisemään, havaitsemaan ja reagoimaan nopeasti terveysuhkiin, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin hätätilanteisiin. Se toimii kahdessa tilassa: Ennen terveyskriisiä – valmiusvaiheessa – HERA tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU:n ja kansallisten terveysvirastojen, teollisuuden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa parantaakseen EU:n valmiutta terveysuhkiin. Kansanterveysuhan ilmetessä EU:n tasolla HERA siirtyy nopeasti hätäoperaatioihin, tekee nopeita päätöksiä ja ottaa käyttöön hätätoimenpiteitä.

⁇ Euroopan ympäristökeskus ⁇ hallinnoi yhdessä Euroopan komission kanssa Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskusta. Se tarjoaa poliittisille päättäjille luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä, mukaan lukien ilmastouhkien suuntaukset ja ennusteet sekä niiden vaikutukset ihmisten terveyteen.

EU:n politiikan alat, joilla on sivuhyötyjä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille

Monilla muillakin EU:n politiikoilla voidaan puuttua ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi rakennusten perusparannusaallon tavoitteena on tehdä rakennuksista energiatehokkaampia ja ottaa huomioon, että huonosti eristetyissä ja varustetuissa rakennuksissa asuvat ihmiset ovat alttiimpia hypotermialle talvella ja lämpöstressille kesällä, erityisesti kun he kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Toukokuussa 2020 käynnistetyllä vuoteen 2030 ulottuvalla EU:n biodiversiteettistrategialla edistetään puiden istutusta ja luonnon ennallistamista, mikä voi auttaa viilentämään kaupunkialueita ja vähentämään tulvia ja muita luonnonkatastrofeja. Strategia, jonka tavoitteena on saattaa Euroopan biologinen monimuotoisuus elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä, sisältää myös muita toimia ja sitoumuksia, kuten kehotuksen suurille eurooppalaisille kaupungeille laatia kaupunkien viherryttämissuunnitelmia. Kestävää rahoitusta koskevan EU:n luokitusjärjestelmän tavoitteena on luoda terveellisempi ja ilmastonmuutoksen kestävämpi elinympäristö ohjaamalla enemmän yksityisiä investointeja ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Investoinnit tietämyksen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon

Horisontti Eurooppa on EU:n keskeinen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuoteen 2027 saakka. Sen budjetti on 95,5 miljardia euroa, ja sillä torjutaan ilmastonmuutosta, autetaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Se tarjoaa lukuisia rahoitusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille, erityisesti niin kutsutusta terveysklusterista, mutta mahdollisesti myös muista erityisohjelmista.

Toinen tärkeä osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ovat niin kutsutut EU:n missiot – sitoumukset suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi – joihin kuuluvat

• EU:n missio ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, mukaan lukien yhteiskunnallinen muutos⁇ ⁇ ⁇ . Sen budjetti on 673 miljoonaa euroa, ja siinä keskitytään tukemaan EU:n alueita, kuntia ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tähän mennessä yli 300 alue- ja paikallisviranomaista on allekirjoittanut mission peruskirjan.
• ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jolla pyritään edistämään oikeudenmukaista siirtymää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja johon liittyy sivuhyötyjä, kuten ilmanlaadun paraneminen tai terveellisemmät elämäntavat, korostaen ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Tiedot aiemmasta EU:n puiteohjelmasta ⁇ Horisontti 2020 ⁇ ⁇ ,⁇ rahoitetuista tutkimushankkeista ja tuloksista ovat saatavilla seurantakeskuksen ⁇ resurssiluettelossa ⁇ .