EU:n sopeutumispolitiikka

Euroopan komissio antoi 24. helmikuuta 2021 tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”. Strategiassa hahmotellaan pitkän aikavälin visio siitä, miten EU:sta tulee ilmastonmuutoksen kestävä yhteiskunta, joka on täysin sopeutunut ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin vuoteen 2050 mennessä. Strategian tavoitteena on vahvistaa EU:n ja koko maailman sopeutumiskykyä ja minimoida haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille Pariisin sopimuksen ja eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen mukaisesti.

Strategian tavoitteena on rakentaa ilmastokestävä yhteiskunta parantamalla tietämystä ilmastovaikutuksista ja sopeutumisratkaisuista. tehostamalla sopeutumissuunnittelua ja ilmastoriskien arviointeja; nopeuttamalla sopeutumistoimia; ja auttamalla vahvistamaan ilmastokestävyyttä maailmanlaajuisesti. Tiedonannolla on kolme tavoitetta, ja siinä ehdotetaan useita toimia niiden saavuttamiseksi:

• Älykkäämpi sopeutuminen: tietämyksen lisääminen ja epävarmuuden hallinta; mukaan lukien seuraavat:
  • Sopeutumistietämyksen rajojen ajaminen
  • ilmastohävikkiä koskevien tietojen lisääminen ja parantaminen; ja
  • Parannetaan ja laajennetaan Climate-ADAPT-verkostoa sopeutumista koskevan tietämyksen eurooppalaisena foorumina.
• Systeemisempi sopeutuminen: Tuetaan politiikan kehittämistä kaikilla tasoilla ja kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla. mukaan lukien kolme monialaista painopistettä sopeutumisen sisällyttämiseksi seuraaviin:
  • makrotalous- ja finanssipolitiikka;
  • luontoon perustuvat ratkaisut; ja
  • Paikalliset sopeutumistoimet.
• Nopeampi sopeutuminen: Nopeutetaan sopeutumistoimien toteuttamista kautta linjan.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tietämyksen eurooppalaista foorumia (Climate-ADAPT) tehostetaan ja laajennetaan. Uuden strategian ensimmäisenä konkreettisena tuloksena käynnistetään Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus Climate-ADAPT, jotta voidaan paremmin seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Strategian kehykseen on sisällytetty ilmastokestävyyttä koskevia kansainvälisiä toimia.

EU:n uusi sopeutumisstrategia liittyy suoraan viimeaikaisiin maailmanlaajuisiin sopimuksiin, kuten Pariisin sopimukseen, katastrofiriskien vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen ja kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, sekä näiden tavoitteiden täytäntöönpanoon EU:ssa. Se liittyy myös suoraan tärkeimpiin EU:n aloitteisiin, kuten ilmastonmuutoksen kestävää Eurooppaa koskevaan missioon ja unionin kestävän rahoituksen ohjelmaan (joka on määrä uusia vuoden 2021 toisella neljänneksellä).

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (josta ilmoitettiin joulukuussa 2019) esitetään komission suunnitelma kestävästä vihreästä siirtymästä. Vihreän kehityksen ohjelman ytimessä olevassa ensimmäisessä eurooppalaista ilmastolakia koskevassa ehdotuksessa vahvistetaan puitteet ilmastoneutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksessa tunnustetaan, että sopeutuminen on keskeinen osa pitkän aikavälin maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja edellytetään, että jäsenvaltiot ja unioni parantavat sopeutumiskykyään, vahvistavat häiriönsietokykyään ja vähentävät alttiuttaan ilmastonmuutokselle. Siinä säädetään myös kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta.

Tämä uusi EU:n sopeutumisstrategia oli osa vihreän kehityksen ohjelman toimintasuunnitelmaa. EU:n uuden sopeutumisstrategian kehittäminen perustui vuonna 2013 hyväksytyn ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian arviointiin ja monenlaisten sidosryhmien näkemysten keräämiseen, jotta voitiin i) tiedottaa tutkituista toimintavaihtoehdoista ja suunnitella ne sekä ii) saavuttaa asianmukainen tavoitetaso. Vuonna 2020 järjestetyssä avoimessa kuulemisprosessissa esitettiin laaja suunnitelma uudesta EU:n strategiasta julkisen keskustelun herättämiseksi, ja siitä tehtiin vaikutustenarviointi.

Komission vuonna 2018 tekemässä arvioinnissa EU:n sopeutumisstrategiasta (2013) todettiin, että strategialla oli saavutettu sen tavoitteet eli edistetty jäsenvaltioiden toimia, ilmastokestäviä toimia EU:n tasolla ja tuettu tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Arvioinnissa käytettiinsopeutumisvalmiuden tulostaulua,jolla mitataan jäsenvaltioiden valmiustasoa laadullisten, prosessipohjaisten indikaattoreiden perusteella.