EU:n terveyspolitiikka

Toimintakehys

Ilmastonmuutoksen ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen on puututtava monilla tasoilla ja useilla politiikan aloilla. Lissabonin sopimuksen mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa.

Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2013 päätöksen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (päätös 1082/2013/EU). Tällä päätöksellä vahvistetaan EU:n valmiutta ja terveysuhkiin reagoinnin koordinointia. Se auttaa jäsenvaltioita varautumaan mahdollisiin tuleviin pandemioihin ja vakaviin rajat ylittäviin uhkiin, jotka johtuvat tartuntataudeista tai kemiallisista, biologisista tai ympäristöön liittyvistä tapahtumista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät tapahtumat, ja suojelemaan kansalaisia niiltä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n uuden strategian mukaisesti EU aikoo puuttua rajatylittäviin terveysuhkiin, myös ilmastonmuutoksesta johtuviin uhkiin, uudella terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisella (HERA).

Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien tai metsäpalojen, varalta perustettiin vuonna 2013 unionin pelastuspalvelumekanismi vahvistamaan EU:n jäsenvaltioiden (sekä Islannin, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Norjan, Serbian ja Turkin) välistä yhteistyötä pelastuspalvelun alalla. Unionin pelastuspalvelumekanismiin vuonna 2019 lisätyn rescEU:n tavoitteena on parantaa sekä kansalaisten suojelua katastrofeilta että kehittymässä olevien riskien hallintaa. Lisäksi rescEU perustaa uuden eurooppalaisen reservin, johon kuuluu lentokoneita, helikoptereita ja lääkinnällisiä laitteita. Kun hätätilanteen laajuus ylittää maan toimintavalmiudet, se voi pyytää apua mekanismin kautta. Esimerkiksi seitsemästä EU-maasta otettiin vuonna 2018 käyttöön palontorjuntahenkilöstöä ja -kalustoa Ruotsin auttamiseksi ennennäkemättömien metsäpalojen torjunnassa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan komission sitoutuminen ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin vastaamiseen. Lisäksi ehdotuksessa kahdeksanneksi^{ympäristöä} koskevaksi toimintaohjelmaksi kehotetaan vahvistamaan ympäristö- (myös ilmasto-) ja terveyspolitiikkojen välisiä yhteyksiä muun muassa seuraamallaihmisten terveyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen sopeutumista.

Komissio on ehdottanut uutta EU4Health-visiota (2021–2027), jolla vahvistetaan terveysturvaa ja valmistaudutaan tuleviin terveyskriiseihin. Ehdotuksella EU4Health-asetukseksi pyritään muun muassa ”torjumaanilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen”. Lisäksi Euroopan terveysunionia koskevalla Euroopan komission ehdotuksella parannetaan entisestään rajatylittävien vakavien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia.

Tietopohjan parantaminen

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) vastaa tartuntatauteja, myös muuttuvaan ilmastoon liittyviä tauteja, koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista. ECDC on kehittänyt Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston (E3), joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolosuhteiden seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) isännöivät VectorNet-verkkoa, joka on foorumi tietojen vaihtamiseksi niveljalkaisten taudinlevittäjien maantieteellisestä jakautumisesta Euroopassa, ja ovat tuottaneet monenlaisia tutkimuksia, joissa keskitytään arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja haavoittuvuutta Euroopassa.

Euroopan unioni on rahoittanut ilmastoa ja terveyttä koskevan asiaankuuluvan tiedon ja asiantuntemuksen kehittämistä EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmasta Horisontti 2020 ja Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S)kehittämisestä. Lisätietoja tärkeimmistä tutkimus- ja tietämyshankkeista on tämän observatorion resurssiluettelossa.

Tutkimuksen rahoitusohjelma Horisontti Eurooppa (2021–2027) on 94 miljardia euroa, jolla lisätään EU:n tukea terveyteen ja ilmastoon liittyville tutkimus- ja innovointitoimille. Olennainen osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimuskehystä ovat EU:n missiot, jotka ovat sitoumuksia suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja yhteiskunnallista muutosta koskeva EU:n missio koostuu toimista (tutkimushankkeista, poliittisista toimenpiteistä tai jopa lainsäädäntöaloitteista), joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ehdotetun mission yhteenvedossa korostetaan tarvetta suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ilmastovaikutuksilta (mukaan lukien korkeat lämpötilat, äärimmäiset sääilmiöt ja tartuntataudit) keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lisäksi ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan missioon sisältyy oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, mistä on sivuhyötyjä, kuten ilmanlaadun paraneminen tai terveellisemmät elämäntavat, ja siinä korostetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

EU:n kolmanteen terveysalan toimintaohjelmaan (2014–2020), joka on rahoitusväline, jolla tuetaan EU-maiden välistä yhteistyötä ja tuetaan ja kehitetään EU:n terveysalan toimia, sisältyi muun muassa tarve suojella unionin kansalaisia vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamilta uhkilta.

Useat uudet ajankohtaiset politiikat – esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta tai kestävää rahoitusta koskevat politiikat – tarjoavat mahdollisuuksia edistää toimia, joilla puututaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Perusparannusaallon tavoitteena on lisätä rakennusten energiatehokkuutta ottaen huomioon, että energiatehottomissa rakennuksissa asuvat ihmiset ovat alttiimpia äärimmäisille lämpötiloille, jotka aiheuttavat talvella hypotermiaa ja kesällä lämpöstressiä heikossa asemassa oleville väestöryhmille. Kestävää rahoitusta koskevalla EU:n luokitusjärjestelmällä pyritään luomaan terveellisempi ja ilmastonmuutoksen kestävämpi elinympäristö ohjaamalla enemmän investointeja ympäristön kannalta kestävään toimintaan, myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.