European Union flag

Tulviin liittyvät kuolemantapaukset (1980–2022). Lähde: CATDAT tekijältä RiskLayer GmBH

Lähde: Lähde: RiskLayer GmBH. Aineisto on laadittu ja asetettu saataville Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan komission välisen palvelutasosopimuksen ”Mainstreaming GEOSS Data Sharing and Management Principles in support of Europe’s Environment” mukaisesti. Katso metatiedot täältä.

Terveyskysymykset

Tulvat voivat vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Tulvien aikana välittömiä fyysisiä terveysvaikutuksia ovat hukkuminen, tulvavedessä olevien esineiden kanssa kosketuksiin joutumisesta aiheutuvat vammat, hypotermia ja sähkövammat. RiskLayer GmMH:n CATDAT-tietojen mukaan vuosina 1980–2022 ETA-32-maissa tapahtuneiden tulvien yhteydessä menetettiin 5582 henkeä.

Tulvien aiheuttama jäteveden ylivuoto lisää tartuntatautien riskiä erityisesti lapsilla (EEA, 2020). Tulvat lisäävät virusinfektioiden, kuten noroviruksen, hepatiitti A:n ja rotaviruksen, riskiä. loisten Cryptosporidium spp. ja Giardia aiheuttamat infektiot (vähemmässä määrin); sekä Campylobacter spp:n, patogeenisen E. colin, Salmonella enterican ja vähäisemmässä määrin Shigella spp:n aiheuttamat bakteeri-infektiot. (ECDC, 2021).

Tulvien jälkeen jäävä seisova vesi (esim. kellareissa, puutarhoissa, puistoissa, maatalouspelloilla) voi luoda sopivia paikkoja hyttysten jalostukseen, mikä lisää hyttysten levittämien tautien riskiä. Lisäksi sydänkohtausten, hengitysvaikeuksien ja huonojen raskaustulosten riski voi kasvaa (ECDC, 2021; Paterson et al., 2018).

Tulvien välillisiin vaikutuksiin sekä tulvien aikana että niiden jälkeen kuuluvat lääketieteellisten hoitojen häiriintymisestä johtuvat terveysongelmat; puhdistamiseen ja jälleenrakentamiseen liittyvä fyysinen työmäärä; pula lääkintäavusta, sähköstä tai turvallisesta vedestä; ja ongelmat elintarvikkeiden, sähkön tai sanitaation toimitusketjuissa (Paterson et al., 2018). Tulvavedet voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja, jotka voivat johtaa siirtymiseen ja tilanahtauteen. Asuminen asunnoissa, joihin tulvat vaikuttavat, voi johtaa keuhkoihin ja systeemisiin sieni-infektioihin (esim. ilmassa ja pölyssä kulkeutuvasta Aspergilluksesta)ja mykotoksiinialtistukseen.

Tulvat voivat myös johtaa työpaikkojen menetyksiin, lastenhoito- ja koulupalvelujen puutteeseen ja perheväkivallan lisääntymiseen (Mason et al., 2021). Jopa 75 prosenttia tulvista kärsivistä ihmisistä kärsii mielenterveysongelmista: trauma, henkinen ahdistus lyhyellä aikavälillä traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), ahdistuneisuus, unettomuus, psykoosi ja masennus (Munro et al., 2017; WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2013).

Tulvien haittavaikutuksille erityisen alttiita väestöryhmiä ovat vanhukset, lapset, kroonisista sairauksista tai fyysisistä vammoista kärsivät henkilöt ja raskaana olevat naiset (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2017). Tilapäisiin turvakoteihin majoitetut ihmiset ovat alttiimpia terveysongelmille, koska tartuntatautipatogeeneille altistuminen kunnallisissa majoitustiloissa on todennäköisempää ja heidän säännöllinen terveydenhuoltonsa häiriintyy. Hätä- ja sairaankuljetuspalvelujen työntekijöillä on suurempi vesivälitteisten sairauksien riski suuren työperäisen altistuksen vuoksi, koska he joutuvat kosketuksiin saastuneen tulvaveden, roskien ja mutan kanssa (ECDC, 2021).

Havaitut vaikutukset

Yhteisen tutkimuskeskuksen mukaan 172 000 ihmistä Euroopassa (EU-27 + Yhdistynyt kuningaskunta) altistuu tällä hetkellä vuosittain jokien tulville (Dottori et al., 2020) ja 100 000 ihmistä altistuu rannikkotulville (Vousdoukas et al., 2020). Kymmenesosa Euroopan kaupunkiväestöstä asuu tällä hetkellä mahdollisesti tulvavaarassa olevilla alueilla (ETA, 2020). Yli kolmannes Euroopan väestöstä asuu rannikkoalueilla (ETA, 2021c).

Vuosina 1980–2022 tulvat ovat aiheuttaneet 5 582 kuolonuhria ETA:n jäsenvaltioissa. Mukaan Paprotny et al. (2018), tulvasuuntaukset vuosina 1870–2016 osoittavat vuotuisten tulva-alueiden ja tulvasta kärsineiden henkilöiden määrän kasvavan tasaisesti. Kuolonuhrien määrä on kuitenkin vähentynyt tänä aikana, mikä viittaa hätä- ja terveydenhuoltojärjestelmien valmiuden paranemiseen. Keski- ja Länsi-Euroopassa kesällä 2021 sattuneet tulvat, joissa kuoli ainakin 212 ihmistä, olivat kuitenkin tappavin säähän liittyvä tulva Euroopassa yli 50 vuoteen (ECDC, 2021).

Ennustetut vaikutukset

Tulvien riski muuttuvassa ilmastossa todennäköisesti kasvaa monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa. Sekä suurten että keskisuurten päästöjen skenaarioihin perustuvat ennusteet osoittavat suurta luottamusta äärimmäisten sademäärien lisääntymiseen Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan alueilla ja Alppien alueella, kun taas Etelä-Eurooppaa koskevat ennusteet ovat vaihtelevampia (IPCC, 2021; ETA, 2021b).

Ilmaston muuttuessa Euroopan vuotuisten jokien tulville altistuvien ihmisten määrän ennustetaan vuosisadan lopussa olevan 252 000 alle 1,5 celsiusasteen ilmaston lämpenemisskenaariossa. 338 000 2 °C:n skenaariossa; ja 484 000 – yli kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna – 3 °C:n skenaariossa. Sopeutumistoimenpiteillä altistuva väestö voidaan kuitenkin rajoittaa enintään 100 000:een kaikissa ilmaston lämpenemisskenaarioissa (Dottori et al., 2020).

Euroopan merten suhteellinen merenpinta nousee edelleen koko tämän vuosisadan ajan kaikissa päästöskenaarioissa, mikä aiheuttaa useammin rannikkotulvia useimmilla Euroopan rannikoilla (ETA, 2021c). Ennusteiden mukaan jopa 2,2 miljoonaa ihmistä altistuu rannikkotulville vuoteen 2100 mennessä, jos päästöt ovat suuret, ja 1,4 miljoonaa ihmistä, jos hillitsemisskenaario on kohtalainen, jos muita sopeutumistoimenpiteitä ei toteuteta. Sopeutumistoimenpiteiden myötä näiden lukujen odotetaan vähenevän 0,8 miljoonaan ja 0,6 miljoonaan (Vousdoukas et al., 2020).

Euroopan ikääntyvä väestö, joka kärsii kroonisista sairauksista ja sosiaalisesta eristyneisyydestä, on yhä alttiimpi tulviin liittyville fyysisille ja mielenterveydellisille ongelmille. Kaupungistumisen lisääntyminen, johon liittyy tulvatasanteiden jatkuva kehittäminen ja pinnan sulkemisen lisääminen kaupungeissa, todennäköisesti myös lisää eurooppalaisten altistumista tulville.

Policy-vastaukset

Toimenpiteet väestön terveyden suojelemiseksi tulvilta voidaan jakaa ennaltaehkäisyn, varautumisen, reagoinnin ja elpymisen kannalta merkityksellisiin toimenpiteisiin (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2017). Pitkän aikavälin ennaltaehkäisyyn kuuluu muun muassa tulvariskialueiden määrittäminen, tulvaherkkä kaupunkisuunnittelu, jossa keskitytään kaupunkien viherryttämiseen ja pintojen läpäisevyyteen. Muita tulvia ehkäiseviä toimenpiteitä ovat muun muassa ihmisen toiminnan siirtäminen pois tulvatasanteista, viemärijärjestelmien parantaminen; ja tulvasuojeluinfrastruktuurin, kuten patojen tai patojen, käyttö (ETA, 2020). Esimerkkejä valmius- ja reagointitoimenpiteistä ovat häiriönsietokykyiset vesihuolto- ja sanitaatiojärjestelmät; tulvankestävät rakennukset; evakuointikeskusten saatavuus; tulvaterveyteen varautumista koskeva suunnitelma on laadittu. Tähän sisältyvät terveydenhuoltolaitosten valmiussuunnitelmat, joiden avulla ne voivat jatkaa toimintaansa työn organisoinnin, potilaiden hoidon, toimitusten hallinnan, veden ja sanitaation osalta (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2017).

Euroopan tasolla voidaan vähentää tulvien vaikutuksia käyttämällä tehokkaasti varhaisvaroitusjärjestelmiä, kuten Euroopan tulvatietoisuusjärjestelmää (EFAS), joka on osa Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelua (CEMS). EU:n RescEU-ohjelma tarjoaa maille yhteistyöhön perustuvaa tukea katastrofitilanteissa (kuten kriittisissä tulvissa) suojelemalla kansalaisia ja hallitsemalla riskejä.

Elvytystoimenpiteisiin kuuluvat mielenterveyden jälkihoito, haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevat järjestelyt, sähköisten vaarojen välttäminen toipumisen ja puhdistuksen aikana sekä epidemiologinen/hygieeninen/terveysvalvonta.

Viitteet

Linkit lisätietoihin

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.