European Union flag

Globaali lämpöön liittyvä kuolleisuus yli 65-vuotiaiden populaatioiden osalta. Lähde: Watts et al., 2020

Terveyskysymykset

Keskilämpötilan sekä lämpöaaltojen esiintymistiheyden, voimakkuuden ja keston ennustetulla nousulla on todennäköisesti vakavia vaikutuksia kansanterveyteen WHO:n Euroopan alueella, erityisesti ikääntyneiden ihmisten keskuudessa ja kaupungeissa kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen vuoksi. Maailmanlaajuisesti yli 65-vuotiaiden kuumuuteen liittyvä kuolleisuus on 20 viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut ja vuonna 2018 kuolleita oli noin 300 000. WHO:n Euroopan alueella kuolleet ovat lisääntyneet yli 30 prosenttia samalla ajanjaksolla (Watts et al., 2020).

Ikä, olemassa olevat sairaudet ja sosiaalinen puute ovat keskeisiä tekijöitä, jotka saavat ihmiset todennäköisesti kokemaan enemmän kuumuuteen ja äärimmäisiin lämpötiloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2018). Muita riskialttiimpia ryhmiä ovat kroonisista sairauksista (kuten sydän- ja hengityselinsairauksista, hormonijärjestelmän häiriöistä, mielenterveyshäiriöistä, aineenvaihduntahäiriöistä ja munuaissairauksista) kärsivät henkilöt, raskaana olevat naiset, pienet lapset, ulkotyöntekijät, kaupunkiympäristössä sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevissa ympäristöissä asuvat ihmiset, maahanmuuttajat ja matkailijat. Ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen vaikuttavat voimakkaasti lämpötilojen ja terveyden väliseen suhteeseen WHO:n Euroopan alueella (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Havaitut vaikutukset

Vaarallinen altistuminen äärimmäiselle kuumuudelle on lisääntynyt viime vuosikymmeninä (EEA, 2017). Lämpöaltistuksella voi olla suoria vaikutuksia, kuten lämpöstressi tai kuivuminen, tai epäsuoria vaikutuksia, kuten sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinsairauksien paheneminen, munuaissairaudet tai elektrolyyttihäiriöt. Lämmön suorat vaikutukset ilmenevät useimmiten samana päivänä ja sitä seuraavina kolmena päivänä (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2018). Maailmanlaajuisesti heikossa asemassa olevien väestöryhmien altistuminen lämpöaaltotapahtumille lisääntyi 475 miljoonalla vuonna 2019, mikä puolestaan näkyi liiallisena sairastuvuutena ja kuolleisuutena (Watts et al., 2020). Vuonna 2018 lämmöstä johtuvan kuolleisuuden rahalliset kustannukset WHO:n Euroopan alueella vastasivat 11 miljoonan eurooppalaisen keskituloja (Watts et al., 2020). Kaupunkikohtaiset tutkimukset osoittivat lämpökuolleisuuden vähenevän Välimeren kaupungeissa mutta ei alueen pohjoisosassa sijaitsevissa kaupungeissa (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Ennustetut vaikutukset

Eurooppaa koskevat ennusteet osoittavat, että niiden päivien määrä, joina lämpöstressi on korkea, kasvaa kaikkialla alueella (ETA, 2017), kun taas lämpöön liittyvät vaikutukset voivat lisääntyä merkittävästi ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja ikääntymisen yhteisvaikutusten myötä. Viime vuosikymmenen aikana useissa tieteellisissä tutkimuksissa on esitetty ennusteita lämpöön liittyvistä terveysvaikutuksista WHO:n Euroopan alueella paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Näin ollen lämpöaallon todennäköisyys on kasvanut 31 Euroopan pääkaupungissa, kun taas kaikki Euroopan suurkaupunkialueet ovat alttiimpia äärimmäiselle kuumuudelle tulevina vuosikymmeninä (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021). Ihmisten terveyteen kohdistuvien lämpövaikutusten suuruus riippuu tulevista kasvihuonekaasupäästöistä sekä eri puolilla maailmaa käyttöön otettujen ehkäisevien toimenpiteiden laajuudesta. Euroopan unionissa voi tapahtua vuosisadan loppuun mennessä yli 100 000 uutta vuotuista lämpökuolemaa, jos lämpeneminen on voimakasta. Kuolonuhrien määrä olisi paljon pienempi, jos maapallon lämpötilan nousu rajoitettaisiin kahteen celsiusasteeseen. Näin ollen lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen celsiusasteeseen voisi estää kuumuuteen liittyvän kuolleisuuden ja sairastuvuuden (EASAC, 2019). Ilman korkeaa sopeutumistasoa ilmastonmuutos lisää väistämättä merkittävästi sairauksien lämpöön liittyvää taakkaa.

Policy-vastaukset

Lämmön ehkäiseminen edellyttää toimia eri tasoilla, mukaan lukien meteorologiset varhaisvaroitusjärjestelmät, oikea-aikainen julkinen ja lääketieteellinen neuvonta, asumisen ja kaupunkisuunnittelun parantaminen sekä sen varmistaminen, että terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät ovat valmiita toimimaan. Nämä toimet voidaan sisällyttää järjestelmälliseen kansanterveydelliseen toimintasuunnitelmaan, joka on lämpöä ja terveyttä koskeva toimintasuunnitelma. Maat ovat HHAP-suunnitelmien valmistelun, kehittämisen ja täytäntöönpanon eri vaiheissa. WHO:n Euroopan aluetoimisto toteutti vuonna 2019 kyselyn, jossa tarkasteltiin terveydenhuollon menetelmien hallintoa ja institutionaalisia järjestelyjä. Kyselyyn osallistuneista 35 maasta 16 ilmoitti, että maassa on kansallinen terveydenhuollon toimintasuunnitelma, ja useat muut maat ovat perustaneet terveydenhuollon toimintasuunnitelmia valtiotasoa alemmalla tasolla tai kaupunkitasolla (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2021).

Kansallisia lämpöterveyttä koskevia toimintasuunnitelmia ja varoitusjärjestelmiä käsittelevällä seurantakeskuksen sivulla esitetään yleiskatsaus kansallisista (ja joistakin valtiotasoa alemmista) lämpöterveyttä koskevista toimintasuunnitelmista ja varoitusjärjestelmistä. Lisäresursseja, joilla parannetaan valmiuksia suojella väestöä äärimmäisestä kuumuudesta aiheutuvilta vältettävissä olevilta terveysriskeiltä muuttuvassa ilmastossa, saadaan maailmanlaajuisesta lämpöterveyttä koskevasta tietoverkosta, jota koordinoi WHO:n ja Maailman terveysjärjestön yhteinen ilmasto- ja terveystoimisto.

Viitteet

Linkit lisätietoihin

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.