European Union flag

Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen

Ilmastonmuutoksen tärkeimmät vaikutukset mielenterveyteen Euroopassa (ks. taustaraportti).
Lähde: ETA:n valmistelu, perustana Lawrance et al. (2021) ja Berry et al. (2010)

Mielenterveys: ilmastonmuutoksen aiheuttama lisätaakka

Mielenterveysongelmista kärsii 84 miljoonaa ihmistä EU-maissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (OECD ja Euroopan komissio, 2018). Mielenterveys on kuitenkin järjestelmällisesti aliedustettuna julkisissa talousarvioissa ja terveydenhuoltojärjestelmässä (WHO, 2018). Ilmastonmuutoksen odotetaan heikentävän mielenterveystuloksia maailmanlaajuisesti (Lawrance et al., 2021: Romanello et al., 2021), erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta (IPCC, 2022).

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia mielenterveyteen ei ole juurikaan tutkittu verrattuna niiden vaikutuksiin fyysiseen terveyteen. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon väestön lisääntynyt altistuminen helleaalloille, tulville tai maastopaloille, sillä kaikenlaisen ilmastoon liittyvän katastrofin aiheuttamat psykologiset traumat voivat olla 40 kertaa suurempia kuin fyysiset vammat (Lawrance et al., 2021). Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen on merkittävin sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevissa yhteisöissä (Ingle ja Mikulewicz, 2020).

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mielenterveyteen useilla tavoilla: äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat traumaperäistä stressihäiriötä, ahdistusta ja masennusta; äärimmäiset lämpötilat vaikuttavat mielialaan, pahentavat käyttäytymishäiriöitä, lisäävät itsemurhariskiä ja vaikuttavat mielenterveysongelmista kärsivien hyvinvointiin; meneillään olevaan tai ennakoituun ilmasto- ja ympäristömuutokseen liittyvä ahdistus, joka aiheuttaa ilmastoahdistusta; ja kokonaisten yhteisöjen muuttuviin elinkeinoihin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät vaikutukset. Niitä kuvataan jäljempänä, ja niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin taustaraportissa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen

Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvien menetysten ja vahinkojen vaikutukset mielenterveyteen

Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien, aiheuttamat vahingot, toimeentulon menetykset ja pakkosiirrot voivat vaikuttaa merkittävästi yksilöiden mielenterveyteen traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriöiden ja masennushäiriöiden muodossa (Fernandez et al., 2015; Tong, 2017). Tulvien aiheuttamista mielenterveyshäiriöistä vuosina 1998–2018 ilmoittaneiden ihmisten kokonaismäärän Euroopassa arvioidaan olevan 1,72–10,6 miljoonaa (Jackson ja Devadason, 2019).

Myös metsäpalot ovat vaikuttaneet siihen, että oireet, kuten masennus, ahdistuneisuus, vihamielisyys, fobinen ahdistuneisuus ja vainoharhaisuus, ovat yleisempiä kuin niillä, jotka eivät ole kärsineet (Papanikolaou et al., 2011) sekä nukkumis- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon käytettävien lääkkeiden suurempi kulutus (Caamano-Isorna et al., 2011). PTSD: n, masennuksen ja ahdistuksen oireet voivat jatkua altistuneen väestön keskuudessa jopa useita vuosia tulipalon jälkeen (To et al., 2021).

Viljelijöiden todetaan usein olevan erittäin alttiita ympäristötekijöihin, kuten kuivuuteen, liittyville mielenterveysriskeille (Cianconi et al., 2020), mutta Euroopassa on tehty vain vähän tutkimuksia, jotka tukisivat tätä. Daghagh Yazdin ja muiden tekemän maailmanlaajuisen näytön tarkastelun mukaan. (2019) ilmaston vaihtelu/kuivuus on yksi neljästä viljelijöiden mielenterveyteen eniten vaikuttavasta tekijästä.

Korkeiden lämpötilojen vaikutus mielenterveyteen

Korkeat lämpötilat, esimerkiksi helleaaltojen aikana, liittyvät mielialaan ja käyttäytymishäiriöihin, mukaan lukien aggressiivisen käyttäytymisen ja rikollisuuden lisääntyminen. Erityisesti miehillä havaittiin yhteyksiä korkeiden lämpötilojen ja itsemurhariskin lisääntymisen välillä sekä mielenterveyteen liittyvien sisäänottojen ja päivystyskäyntien riski (Thompson et al., 2018).

Erityinen ryhmä, joka on altis äärimmäisten kuumien lämpötilojen vaikutuksille, ovat ihmiset, joilla on ennestään mielenterveyshäiriö (Palinkas et al., 2020: Page et al., 2012), joille lämpö liittyy psykologiseen ahdinkoon, mielenterveyden heikkenemiseen ja korkeampaan kuolleisuuteen (Charlson et al. 2021). Mielenterveyspotilaiden kuoleman riskiä kuumina aikoina lisää lämmön vuorovaikutus diureettien ja psykotrooppisten lääkkeiden kanssa (Page et al. 2012).

Meneillään olevien ja ennakoitujen ilmasto- ja ympäristömuutosten aiheuttama stressi

Ilmastonmuutokseen liittyvät huolenaiheet voivat vaikuttaa kielteisesti henkiseen hyvinvointiin. Tämä voi olla ns. solastalgiaa eli rakkaimpaan paikkaan vaikuttavien ympäristömuutosten aiheuttamaa ahdistusta. ”ympäristöahdistus” tai ”ilmastoahdistus” eli krooninen pelko ympäristökatastrofista, joka johtuu siitä, että tarkkaillaan ilmastonmuutoksen näennäisesti peruuttamattomia vaikutuksia ja niihin liittyvää huolta omasta tulevaisuudestaan ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta; tai ”ekohalvaus”, joka määritellään tunteeksi siitä, että ei pystytä toteuttamaan tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi (Albrecht et al., 2007; Albrecht, 2011; Clayton et al., 2017).

Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ovat erityisen alttiita ympäristön muutoksiin liittyville ahdistuksille ja mielenterveysongelmille (Burke et al., 2018). Ilmastonmuutos on yksi suurimmista lasten ja nuorten huolenaiheista (Unicef ja Eurochild, 2019). Globaalissa tutkimuksessa, johon osallistui myös useita Euroopan maita, ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet vaikuttavat kielteisesti lähes puolen lasten ja nuorten jokapäiväiseen elämään ja toimintaan, ja 75 prosenttia vastaajista piti tulevaisuuttaan ”pelottavana” (Marks et al., 2021; Hickman et al., 2021).

Vaikutukset yhteisön tasolla

Se, miten mielenterveyden vaikutukset yksilöihin muuttuvat yhteisöllisiksi vaikutuksiksi, johtuu monista tekijöistä. Niihin sisältyy se, missä määrin tietty yhteisö on altistunut tietylle uhkatyypille (ilmastoriskien voimakkuus, kesto, toistuvuus tai pysyvyys). Esimerkiksi korkeille lämpötiloille altistuvat kaupungit voivat muuttua väkivaltaisemmiksi (Cianconi et al., 2020). Tutkimukset korostavat lämpötilan ja rikosten välistä korrelaatiota (Murataya ja Gutiérrez, 2013), esim. parisuhdeväkivalta (Sanz-Barbero et al., 2018). Toinen tekijä on yhteisön haavoittuvuus eli väestön koostumus, joka voi altistaa sen negatiivisille mielenterveystuloksille. Haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä - naisilla, vanhuksilla, lapsilla, ihmisillä, joilla on aiempia psykiatrisia sairauksia, ja ihmisillä, joilla on alhainen tulotaso tai huono sosiaalinen verkosto, sekä alkuperäiskansojen ja alkuperäiskansojen yhteisöillä - on lisääntynyt todennäköisyys kehittää psykopatologioita (Cianconi et al., 2020).

Yhteisötasolla ilmastonmuutos voi myös rasittaa yhteisöjä resurssien puutteen vuoksi, mikä johtaa siirtymään, väkivaltaan ja rikollisuuteen (Hayes ja Puola, 2018). Tämä voi koskea erityisesti alkuperäisyhteisöjä ja perinteisiä yhteisöjä sekä alueita, joilla ympäristön muutos etenee nopeasti (esim. arktinen alue tai Välimeren alue).

Ilmastonmuutoksen ennustetut terveysvaikutukset

Äärimmäisten helleaaltojen esiintymistiheyden ja voimakkuuden ennustetaan kasvavan edelleen kaikissa kasvihuonekaasupäästöskenaarioissa (IPCC, 2021). Lisäksi Etelä-Euroopassa havaittu lämpimämpien ja kuivempien olosuhteiden suuntaus jatkuu tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää metsäpalojen vakavuutta ja esiintymistä, mikä todennäköisesti lisää mielenterveyttä.

Tulvien tapauksessa psyykkisten ongelmien vakavuus on verrannollinen siihen, kuinka suuri tulvavaikutus on ihmisen elämään - menetysten ja vahinkojen taso, päivittäisten rutiinien häiriintyminen jne. (Fernandez et al. (2015). Näin ollen ennustettu tulvien yleistyminen ja laajeneminen todennäköisesti lisää mielenterveyteen kohdistuvia vaikutuksia tulevaisuudessa. Ennusteiden mukaan pelkästään rannikoiden tulvat voisivat aiheuttaa vuosittain viisi miljoonaa lievää lamaa EU:ssa 2000-luvun loppuun mennessä, jos merenpinta nousee aavalla merellä ja jos sopeutumista ei tapahdu (Bosello et al., 2011).

Välimeren alueella väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten yhdistelmä voi aiheuttaa pulaa ratkaisevan tärkeistä resursseista ja vaarantaa vesi- ja elintarviketurvan, mikä saattaa vaarantaa yhteisön yhteenkuuluvuuden ja heikentää yksilöiden mielenterveystuloksia (MedECC, 2019). Pohjoisissa maissa, kuten Suomessa, ennustettu lumen väheneminen ja pilvipeitteen lisääntyminen voivat mahdollisesti aiheuttaa lisää mielenterveyshaasteita vähentyneen kirkkauden ja kausiluonteisen affektiivisen häiriön lisääntyneen esiintyvyyden vuoksi (Burenby et al., 2021; Meriläinen et al., 2021).

Toimintapoliittiset toimet

Vaikka Euroopassa toteutetaan poliittisia toimia mielenterveyden käsittelemiseksi yleisemmin, erityisesti ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksiin kohdennetaan vain vähän politiikkaa. Esimerkiksi Euroopan komission uusi”Terveempi yhdessä” – ei-tarttuvia tauteja koskeva EU:n aloite (2022–2027) auttaa jäsenvaltioita vähentämään ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa taakkaa. Mielenterveys on yksi suunnitelluista viidestä toimintalohkosta. WHO:n Euroopan aluetoimisto tunnustaa äskettäisessä mielenterveyttä koskevassa eurooppalaisessa toimintakehyksessä 2021–2025 (WHO/Europe, 2021) mielenterveyden merkityksen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan nimenomaisesti käsitellä näissä strategioissa.

Yhä useammilla Euroopan mailla on käytössään yleisiä mielenterveysstrategioita (OECD ja Euroopan komissio, 2018). Kansallisia sopeutumis- ja terveyspolitiikkoja koskevan Euroopan ympäristökeskuksen analyysin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen tunnustetaan kuitenkin vain pienessä osassa näistä toimintapoliittisista asiakirjoista, ja vielä harvempiin niistä sisältyy konkreettisia toimenpiteitä.

Suositukset poliittisille päättäjille ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutusten vähentämiseksi, Lawrance et al. (2021) mukaan lukien sellaisten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien politiikkojen priorisointi, joilla on sivuhyötyjä mielenterveydelle ja jotka vähentävät sosiaalista eriarvoisuutta (esim. parempi pääsy luontoon); ennakoivia sopeutumistoimia heikoimmassa asemassa oleville yhteisöille; varojen osoittaminen asiaankuuluvaan tutkimukseen; ja huolellinen viestintä ilmastonmuutoksesta.

Viitteet

Linkit lisätietoihin

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.