Sopeutumisperiaatteet

Euroopan paikallis- ja alueviranomaiset tehostavat toimiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, jotta ne selviytyisivät ilmastonmuutoksen väistämättömistä vaikutuksista. Vuosien mittaan on syntynyt joitakin hyvän sopeutumisen periaatteita. RAST on suunniteltu auttamaan sinua paikallis- tai alueviranomaisena sisällyttämään nämä periaatteet ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin strategioihisi ja suunnitelmiisi:

• Kestävä kehitys: Sopeutumisen olisi oltava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Tavoitteena on vähentää haavoittuvuutta ja parantaa sopeutumiskykyä ja parantaa ilmastokestävyyttä oikeudenmukaisesti – heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä, aloja tai alueita unohtamatta. On tärkeää, että sopeutumistoimet sovitetaan yhteen ja luodaan synergioita ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden kanssa, mikä lisää politiikan johdonmukaisuutta organisaatiossasi. Yhdessä paikassa toteutettavat sopeutumistoimenpiteet eivät saisi vaarantaa muualla toteutettavia sopeutumis- tai lieventämistoimia, mikä johtaa huonoon sopeutumiseen. Ne eivät myöskään saisi haitata muita kestävyys- ja ympäristötavoitteita, vaan mieluiten tukea niitä. Esimerkiksi tavoitteet, jotka koskevat vesivarojen ja merten luonnonvarojen vastuullista hoitoa, siirtymistä kiertotalouteen, saastumisen ehkäisemistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämistä ja ennallistamista.

• Näyttöön perustuva: Sopeutumisen suunnittelussa ja toimissa olisi otettava huomioon uusin tieteellinen tieto ja data, mukaan lukien tulevat riskit. Sopeutuminen olisi aloitettava puuttumalla aiempaan ja nykyiseen ilmaston vaihteluun ja äärimmäisiin sääilmiöihin liittyviin riskeihin.

• Paikkasidonnainen: Sopeutumiseen ei ole yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa. Vastaukset olisi räätälöitävä ainutlaatuisiin paikallisiin tai alueellisiin olosuhteisiin, ja nykyisiin ja tuleviin riskeihin ja haavoittuvuuksiin olisi puututtava tietyssä paikassa. Samalla on tärkeää olla tietoinen naapuriviranomaisten riskeistä ja sopeutumistoimista. Sopeutumistoimissa olisi myös otettava huomioon organisaatiorakenne sekä käytettävissä oleva henkilöstö ja taloudelliset resurssit.

• Osallistava ja sosiaalisesti oikeudenmukainen: Sopeutuminen on tehokkaampaa, kun siihen osallistuu erilaisia toimijoita (esim. julkishallintoja, kansalaisyhteiskuntaa ja eri aloja), jotka koordinoivat toimintaa eri hallintotasoilla. Kansalaisten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, osallistuminen on ratkaisevan tärkeää osallistavien ja laajalti hyväksyttyjen sopeutumissuunnitelmien kannalta. Oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn olisi ohjattava tätä prosessia, puututtava systeemiseen epäoikeudenmukaisuuteen ja varmistettava, että sopeutumistoimissa otetaan huomioon sosiaalinen haavoittuvuus ja tarjotaan haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille mahdollisuuksia hyötyä.

• Seurataan, arvioidaan ja parannetaan jatkuvasti: Selkeiden indikaattorien käyttö on elintärkeää sopeutumisen edistymisen jatkuvassa seurannassa ja arvioinnissa. Politiikkojen vaikuttavuuden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja tasapuolisuuden jatkuva arviointi mahdollistaa säännöllisen pohdinnan ja edistää oppimista ja parantamista ajan mittaan.

• Joustava ja iteratiivinen: Sopeutumissuunnittelun olisi oltava joustavaa tuleviin ilmasto-olosuhteisiin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Kokemuksiin perustuvien helppojen mukautusten ja päivitysten olisi oltava mahdollisia, jotta voidaan varmistaa häiriönsietokyky ja tehokkuus olosuhteiden muuttuessa.