Sopeutuminen Karpaattien vuoristossa

Karpaattien vuoret ovat Euroopan toiseksi pisin vuoristo, jonka pinta-ala on noin 210 000 neliökilometriä. Karpaattien alueella on seitsemän maata (Tšekki, Unkari, Puola, Romania, Serbia, Slovakia ja Ukraina), joista viisi on EU:n jäseniä.

Karpaattien vuoristoalue on yksi Euroopan mantereen merkittävimmistä ja rikkaimmista luonnonsuojelualueista. Karpaattien vuoristossa elää noin 30 prosenttia Euroopan kasvistosta ja Euroopan suurimmat karhu-, susi-, ilves-, biisoni- ja harvinaisten lintulajien kannat, mukaan lukien maailmanlaajuisesti uhanalainen keisarikotka. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi osittain luonnontilaiset elinympäristöt, kuten vuoristolaitumet ja heinäniityt, jotka ovat vuosisatojen perinteisen maankäytön tulosta, ovat ekologisesti ja kulttuurisesti erittäin tärkeitä. WWF sisällytti Karpaattien alueen maailmanlaajuiseen ”Global 200” -luetteloon luonnon monimuotoisuuden poikkeuksellisen korkean tason alueista. Karpaattien vuoristoalue tarjoaa tärkeitä ekosysteemihyödykkeitä ja -palveluja, kuten ruokaa, makeaa vettä, metsätuotteita ja matkailua, ja se on osa kolmea suurta vesistöaluetta: Tonava, Dniester (Mustallemerelle) ja Veiksel (Itämerelle).

Karpaatit toimivat siltana Euroopan pohjoisten ja lounaisten kulttuurien välillä, mikä johtaa laajaan kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Karpaattien vuoriston ympäristöön kohdistuvat uhat

Maan hylkääminen, elinympäristöjen muuttaminen ja pirstoutuminen, metsäkato, kestämättömät metsä- ja maatalouskäytännöt sekä saastuminen johtavat Karpaattien maiseman ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen. Tärkeimpiä tähän vaikuttavia tekijöitä ovat sosioekonominen kehitys ja ilmastonmuutos. Maankäytöstä luopuminen ja elinympäristöjen häviäminen ovat merkittävimpiä syrjäisillä alueilla korkeammilla alueilla, joilla perinteinen maatalous ei voi kilpailla nykyaikaisen maatalouden kanssa. Elinympäristöjen muuntaminen ja pirstoutuminen liittyvät enimmäkseen kestämättömään matkailuun ja infrastruktuurin kehittämiseen, kun taas maatalous on pinta- ja pohjaveden pilaantumisen pääasiallinen lähde. Ilmastonmuutos, joka aiheuttaa muutoksia sademalleissa, lumipeitteessä ja lämpötilassa, tehostaa edellä kuvattuja prosesseja.

Ilmastonmuutos ja sopeutuminen Karpaattien vuoristossa

Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennustetut vaikutukset ovat käynnistäneet useita EU:n rahoittamia hankkeita, kuten

• CARPATCLIM-hankkeessa pyrittiin yhdenmukaistamaan vuosien 1961–2010 ilmastotietoja ja asettamaan ne saataville ruudukkopohjaisessa tietokannassa;
• KarpathCC, jossa tehtiin useita haavoittuvuustutkimuksia ja arvioitiin sopeutumistoimenpiteitä;
• CARPIVIA, jonka aikana arvioitiin Karpaattien alueen tärkeimpien ekosysteemien ja ekosysteemeihin perustuvien tuotantojärjestelmien haavoittuvuutta ja ehdotettiin sopeutumisvaihtoehtoja.

Euroopan komissio

Euroopan ympäristökeskus

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin