Tutustu Climate-ADAPT:n keskeisiin palveluihin, temaattisiin ominaisuuksiin ja työkaluihin Climate-ADAPT

Kysy Ilmasto-ADAPT

Tekoälyavustajasi, joka tutkii Climate-ADAPT-tietämystä, -dataa ja -resursseja muilta sopeutumista koskevan tietämyksen tarjoajilta Euroopassa.

Kokeile AI Search Assistantia

Sopeutumista koskeva EU:n missio

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio -portaali tarjoaa Euroopan alue- ja paikallisviranomaisille asiaankuuluvaa tietoa ja resursseja ilmastokestävyyden valmistelua ja suunnittelua varten.

Euroopan ilmastovaikutus- ja valmiusportaali

Portaalissa on interaktiivisia karttoja ja kaavioita siitä, miten helleaallot, tulvat, kuivuus ja maastopalot vaikuttavat yhä enemmän Eurooppaan, ja esimerkkejä varautumisesta.

Eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus

Eurooppalainen ilmaston ja terveyden seurantakeskus tarjoaa pääsyn monenlaisiin asiaankuuluviin julkaisuihin, välineisiin, verkkosivustoihin ja muihin resursseihin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja terveyteen.

Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi

Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi tarjoaa kattavan arvion Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä.

Maatalous

Ilmastonmuutoksella on monitahoisia vaikutuksia maatalousjärjestelmien perustana oleviin biofyysisiin prosesseihin, ja sillä on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia EU:n eri alueilla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu, lämpötilan nousu, sademäärien muutokset ja ääri-ilmiöiden esiintymistiheyden muutokset vaikuttavat sekä luonnonympäristöön että elintarviketuotannon määrään, laatuun ja vakauteen. Ilmastonmuutokset vaikuttavat vesivaroihin, maaperään, tuholaisiin ja tauteihin, mikä johtaa merkittäviin muutoksiin maataloudessa ja kotieläintuotannossa.

Biologinen monimuotoisuus

Biologisella monimuotoisuudella on tärkeä rooli ilmaston säätelyssä, ja sillä on siten keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Samaan aikaan hillitsemistavoitteiden saavuttaminen yhdessä ekosysteemilähtöisten lähestymistapojen kanssa on olennaisen tärkeää biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi. Sen vuoksi on mahdotonta puuttua biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen puuttumatta ilmastonmuutokseen, mutta yhtä lailla on mahdotonta torjua ilmastonmuutosta puuttumatta biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Rakennukset

Rakennukset voivat olla alttiita ilmastonmuutokselle. Tulevaisuudessa romahduksen riski voi kasvaa, tila heikkenee ja arvo laskee merkittävästi myrskyjen, lumi- tai vajoamisvahinkojen, veden tunkeutumisen, sisäilmaston heikkenemisen ja rakennuksen käyttöiän lyhenemisen seurauksena. Euroopan komissio pyrkii parantamaan infrastruktuurin, myös rakennusten, ilmastokestävyyttä. Uusia ja olemassa olevia rakennuksia on arvioitava nykyisten riskien ja tulevien ilmastonmuutosten sietokyvyn kannalta, ja niitä on suunniteltava tai parannettava vastaavasti. Keskeinen politiikka, jolla tuetaan rakennusten häiriönsietokykyä, on koheesiopolitiikka (jota kutsutaan myös aluepolitiikaksi).

Liiketoiminta ja teollisuus

Yrityksillä on kahdenlaisia ilmastoon liittyviä riskejä: välittömät fyysiset riskit ja siirtymäriskit, jotka johtuvat yhteiskunnan toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi, pääasiassa hillitsemistoimista. Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia toimitusketjuihin, jakeluun ja myyntiin monin tavoin. Lämpö vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja voi johtaa työsuorituksen heikkenemiseen (tuottavuuden heikkeneminen) tai työhön sitoutuneiden tuntien vähenemiseen (työvoiman tarjonta).

Rannikkoalueet

Merenpinnan nousu voi aiheuttaa tulvia, rannikoiden eroosiota ja matalien rannikkoalueiden järjestelmien häviämistä. Se lisää myös myrskyhuippujen riskiä ja todennäköisyyttä, että suolavesi tunkeutuu maahan, ja voi vaarantaa rannikkoekosysteemejä. Veden lämpötilan odotettu nousu ja valtamerten happamoituminen edistävät rannikkoekosysteemien rakenneuudistusta. vaikutukset valtamerten kiertoon ja biogeokemialliseen kiertoon.

Kulttuuriperintö

Katastrofien vaikutukset tähän perintöön liittyvät siihen, että huonontumisprosesseista johtuvat muutokset alkavat hitaasti. Jatkuva lämpötilan nousu ja lämpötilan ja kosteuden vaihtelut tai jäätymis-sulamissyklien vaihtelut aiheuttavat materiaalien hajoamista ja rasitusta, mikä lisää ennallistamisen ja säilyttämisen tarvetta. Esimerkiksi mikro-organismien aiheuttama biologinen hajoaminen on todennäköisempää.

Katastrofiriskin vähentäminen

Euroopassa on viime vuosina koettu kaikenlaisia luonnonkatastrofeja: vakavat tulvat, kuivuus ja metsäpalot, joilla on tuhoisia vaikutuksia ihmisten elämään, Euroopan talouteen ja ympäristöön. Viime vuosikymmenen aikana Euroopan komissio on hyväksynyt useita strategioita ja toimia katastrofiriskien vähentämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tulvadirektiivi ja sen täytäntöönpano (aikataulu), veden niukkuutta ja kuivuutta koskevat EU:n toimet sekä vihreä kirja vakuutuksista luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä.

Energia

Ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan monin tavoin, jotka vaihtelevat lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän muutoksista. vaikutukset energiahuolto-olosuhteisiin – esimerkiksi vesivoiman veden saatavuuden heikkeneminen pitkittyneiden kuivuuskausien aikana ja jäähdytysveden saatavuuden heikkeneminen, jotka vaikuttavat voimalaitosten tehokkuuteen. Lisäksi energiainfrastruktuuri voi olla alttiimpi ilmastonmuutoksen aiheuttamille vahingoille. Euroopan komissio pyrkii yleisesti parantamaan infrastruktuurin, myös energian, ilmastokestävyyttä tarjoamalla strategisia kehyksiä.

Rahoitus

Viime vuosien äärimmäiset sääilmiöt ovat lisänneet tarvetta valtavirtaistaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen EU:n eri politiikanaloihin. EU:lla on vain vähän erityistoimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen valtavirtaistamiseksi rahoitus- ja vakuutusalan politiikoissa. Monet luonnonkatastrofeihin liittyvät EU:n politiikat (ks. katastrofiriskin vähentäminen) ovat kuitenkin erittäin merkityksellisiä rahoitus- ja vakuutusalalla, koska ne voivat auttaa estämään merkittäviä tappioita ja taloudellisia katastrofeja. Euroopan komissio on myös sitoutunut lisäämään ilmastoon liittyvien toimien rahoitusta varmistamalla, että vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta käytetään ilmastoon liittyviin menoihin.

Metsätalous

Ilmastonmuutoksen nopea vauhti voi poistaa metsien ekosysteemien luontaisen sopeutumiskyvyn. Se lisää myrskyjen, tulipalojen, tuholaisten ja metsien kasvuun ja tuotantoon vaikuttavien tautien aiheuttamien häiriöiden riskiä. Tämä vaikuttaa metsätalouden taloudelliseen elinkelpoisuuteen pääasiassa Euroopan eteläisillä alueilla sekä metsien kykyyn tarjota ympäristöpalveluja, mukaan lukien hiilinielutoiminnon muutokset. Komissio hyväksyi vuonna 2013 uuden EU:n metsästrategian, jolla vastataan metsiin ja metsäalaan kohdistuviin uusiin haasteisiin.

Terveys

Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia terveysriskejä ja pahentaa nykyisiä terveysongelmia. Ilmastonmuutoksella odotetaan olevan sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia ihmisten, kasvien ja eläinten terveyteen. Suorat vaikutukset johtuvat muutoksista äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen ja tulvien, voimakkuudessa ja esiintymistiheydessä. Epäsuorat vaikutukset voivat ilmetä hyönteisten (hyttysten ja punkkien aiheuttamien vektorivälitteisten tautien), jyrsijöiden tai veden, ruoan ja ilman laadun muutoksina. Euroopan komission strategiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

Tieto- ja viestintätekniikka

Ilmastonmuutoksen TVT:lle aiheuttamat haasteet jakautuvat kahteen pääryhmään: akuutit tapahtumat ja krooniset stressit. Akuutteihin tapahtumiin (joita kutsutaan myös kriittisiksi tapahtumiksi tai kriisitilanteiksi) kuuluvat tulvat (pluviaaliset, joki- ja rannikkoalueet), jäämyrskyt, helleaallot jne. Akuutit tapahtumat vaarantavat tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit tuhoamalla tai poistamalla käytöstä fyysiset resurssit, joista ne ovat riippuvaisia. Krooninen stressi johtuu ilmastonormien asteittaisemmista muutoksista, kuten lämpötila-alueiden ja kosteustasojen muutoksista. Vaikka näillä vaikutuksilla on vähemmän todennäköisesti katastrofaalisia seurauksia, ne johtavat omaisuuserien heikentymisen lisääntymiseen, useammin tapahtuviin epäonnistumisiin ja lyhyempään käyttöikään.

Maankäytön suunnittelu

Maankäytön suunnittelua pidetään yhtenä tehokkaimmista prosesseista, joilla helpotetaan paikallista sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kuntien maankäytön suunnitteluprosessissa EU:ssa käytettävissä olevat nykyiset prosessit ja välineet, kuten viralliset suunnitelmat, kaavoitus ja/tai kehitysluvat, auttavat minimoimaan kunnalle aiheutuvat kehitysriskit, jotka johtuvat lisääntyneiden tulvien, maastopalojen, maanvyörymien ja/tai muiden muuttuvasta ilmastosta johtuvien luonnonuhkien ennakoiduista vaikutuksista.

Meri- ja kalastusala

Ilmastonmuutoksella odotetaan olevan vakavia vaikutuksia meriympäristöön. Veden lämpötilan nousu edistää meriekosysteemien rakenneuudistusta, mikä vaikuttaa valtamerten kiertoon, biogeokemialliseen kiertoon ja merten biologiseen monimuotoisuuteen. Valtamerten happamoituminen vaikuttaa joidenkin kalsiumkarbonaattia erittävien lajien (nilviäisten, planktonien ja korallien) kykyyn tuottaa kuoriaan tai luurankojaan. Lämpimämpi ja happamampi merivesi vaikuttaa näin ollen kielteisesti kalastukseen ja vesiviljelyyn.

Vuoristoalueet

Vuosisadan loppuun mennessä on ennustettu, että Euroopan vuoret ovat muuttuneet fyysisesti. Jäätiköt ovat kärsineet merkittävästä massahäviöstä, mutta muutokset vaikuttavat myös alempiin, keskimäkiin ja tulvatasanteisiin, mikä vaikuttaa veden saatavuuteen, maataloustuotantoon, matkailuun ja terveydenhuoltoalaan. Vuodenaikojen lumirajat löytyvät korkeammilta korkeudelta, ja lumikaudet lyhenevät. Puulinjat nousevat ja metsäkuviot muuttuvat alemmilla korkeuksilla.

Matkailu

Koska sää ja ilmasto vaikuttavat ratkaisevasti matkakauteen ja lomakohteiden valintaan, matkailuala on erittäin riippuvainen niistä. Myös luonnon ja matkailun sekä kulttuuriperinnön ja matkailun välillä on vahva yhteys. Sijainnista ja vuodenajasta riippuen ilmastonmuutos voi vaikuttaa matkailuun myönteisesti tai kielteisesti.

Liikenne

Tarvetta mukauttaa liikennejärjestelmä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on korostettu Euroopan komission valkoisessa kirjassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta (KOM(2009) 148). Liikenteeseen sopeutumista käsitellään yhdistämällä eurooppalaisia liikenne-, ilmastonmuutos- ja tutkimuspolitiikkoja. Euroopan unioni edistää parhaita käytäntöjä, valtavirtaistaa sopeutumisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisohjelmiinsa ja antaa ohjausta esimerkiksi kehittämällä asianmukaisia rakennusstandardeja. Toimissa keskitytään liikenneinfrastruktuuriin ja erityisesti Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T).

Urban

Euroopassa lähes 73 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, ja tämän ennustetaan kasvavan yli 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti lähes kaikkiin kaupunkien osa-alueisiin – ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä asettaa uusia, monimutkaisia haasteita kaupunkisuunnittelulle ja -hallinnolle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopan taloudellisen toiminnan, sosiaalisen elämän, kulttuurin ja innovoinnin keskuksiin ulottuvat kauas niiden kuntarajojen ulkopuolelle.

Vesihuolto

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan vesivaroihin, ja näiden luonnonvarojen hoito vaikuttaa ekosysteemien, sosioekonomisen toiminnan ja ihmisten terveyden haavoittuvuuteen. Myös vesihuollolla odotetaan olevan yhä keskeisempi rooli sopeutumisessa. Ilmastonmuutoksen ennustetaan johtavan suuriin muutoksiin veden saatavuudessa kaikkialla Euroopassa, kun veden niukkuus ja kuivuus lisääntyvät pääasiassa Etelä-Euroopassa ja tulvariski kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa.

Lisätietoja on osoitteessa: EU:n alakohtaiset politiikat

Tapaustutkimukset ovat Climate-ADAPT-foorumin lippulaivahanke, ja niissä esitellään Euroopassa jo toteutettavia aloitteita.
Niillä on kattava rakenne, joka kattaa kaikki sopeutumisen täytäntöönpanosyklin keskeiset näkökohdat.

Tutustu kaikkiin tapaustutkimuksiin

HDE-Adapt - Strengthening climate resilience in the German retail sector through targeted support

Enhancing social justice in actions to adapt to climate change in the city of Barcelona

Rotterdam port adaptation strategy for climate resilient transport and business activities

Sopeutumisen tukityökalu

Sopeutumisen tukivälineen (AST) tavoitteena on avustaa kansallisen tason poliittisia päättäjiä ja koordinaattoreita ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja suunnitelmien kehittämisessä, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. AST kehitettiin käytännön ohjausvälineeksi kansallisen tason toimijoille kaikkia kansallisen sopeutumisstrategian kehittämisessä, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa tarvittavia vaiheita varten. Se tukee myös valtiotasoa alempia toimijoita ja ylikansallisia toimijoita sopeutumisstrategioiden valmistelussa, kehittämisessä, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Siinä viitataan asiaankuuluviin resursseihin ja kohdennettuihin välineisiin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Kaupunkialueiden opastusta on saatavilla Urban Adaptation Support Tool -työkalussa.

Maaprofiileissa esitetään kansallisten sopeutumistoimien nykytilanne hallintoasetuksen mukaisesti. EU:n jäsenvaltiot ovat oikeudellisesti velvollisia raportoimaan joka toinen vuosi, kun taas ETA:n jäsenvaltiot tekevät sen vapaaehtoisesti, ja energiayhteisön sopimuspuolet raportoivat asiaa koskevan hyväksytyn asetuksen mukaisesti.

Näytä maaprofiilit

Resurssiluettelo on tietokanta laadukkaista tarkastetuista resursseista

Tutustu katalogiin

no results

Miten Eurooppa mukautuu: Uudet Climate-ADAPT maaprofiilit ovat nyt livenä

Päivitetyt maaprofiilit antavat tiiviin yleiskuvan siitä, miten Euroopan maat suunnittelevat ja toteuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista vuoden 2025 hallintoasetuksen (GovReg) raportoinnin perusteella. Tutki sopeutumispolitiikkoja ja -toimia, hallintoa, hyviä käytäntöjä, osaamisfoorumeita ja muuta interaktiivisen kartan avulla ja tutustu virallisiin tietoihin ja asiakirjoihin - kaikki yhdessä paikassa. Käytännön resurssi kaikille, jotka työskentelevät sopeutumisen parissa eri puolilla Eurooppaa.

Lue lisää