Tutustu Climate-ADAPT:n keskeisiin palveluihin, temaattisiin ominaisuuksiin ja työkaluihin

Sopeutumista koskeva EU:n missio

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio -portaali tarjoaa asiaankuuluvia tietoja ja resursseja Euroopan alue- ja paikallisviranomaisille ilmastokestävyyden valmistelemiseksi ja suunnittelemiseksi.

European Climate Data Explorer (englanniksi)

Tarjoaa interaktiivisen pääsyn moniin Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun ilmastoindekseihin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemiseksi.

Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus

Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus tarjoaa pääsyn monenlaisiin ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyviin julkaisuihin, välineisiin, verkkosivustoihin ja muihin resursseihin.

Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi

Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi tarjoaa kattavan arvion Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä.

Maatalous

Ilmastonmuutoksella on monimutkaisia vaikutuksia maatalousjärjestelmien perustana oleviin biofyysisiin prosesseihin, ja sillä on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia EU:n eri alueilla. Nouseva ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, korkeammat lämpötilat, muutokset sademalleissa ja äärimmäisten tapahtumien esiintymistiheydessä vaikuttavat sekä luonnonympäristöön että elintarviketuotannon määrään, laatuun ja vakauteen. Ilmastonvaihtelut vaikuttavat vesivaroihin, maaperään, tuholaisiin ja tauteihin, mikä johtaa merkittäviin muutoksiin maataloudessa ja kotieläintuotannossa.

Biologinen monimuotoisuus

Biologisella monimuotoisuudella on tärkeä rooli ilmaston sääntelyssä, joten se edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Samalla on olennaisen tärkeää saavuttaa hillitsemistavoitteet yhdessä ekosysteemilähtöisten lähestymistapojen kanssa, jotta voidaan estää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen. Sen vuoksi on mahdotonta puuttua biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen puuttumatta ilmastonmuutokseen, mutta yhtä lailla on mahdotonta torjua ilmastonmuutosta puuttumatta biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Rakennukset

Rakennukset voivat olla alttiita ilmastonmuutokselle. Tulevaisuudessa romahdusriski, tilan heikkeneminen ja merkittävä arvonmenetys voivat lisääntyä myrskyjen, lumi- tai vajoamisvahinkojen, veden tunkeutumisen, huononevan sisäilmaston ja rakennuksen käyttöiän lyhenemisen seurauksena. Euroopan komissio pyrkii parantamaan infrastruktuurin, myös rakennusten, ilmastokestävyyttä. Uusien ja olemassa olevien rakennusten kykyä selviytyä nykyisistä riskeistä ja tulevista ilmastonmuutoksista on arvioitava, ja niitä on suunniteltava tai parannettava vastaavasti. Keskeinen rakennusten häiriönsietokykyä tukeva politiikka on koheesiopolitiikka (jota kutsutaan myös aluepolitiikaksi).

Liike-elämä ja teollisuus

Yrityksillä on kahdenlaisia ilmastoon liittyviä riskejä: välittömät fyysiset riskit ja siirtymäriskit, jotka johtuvat yhteiskunnan toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi, pääasiassa hillitsemistoimista. Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia toimitusketjuihin, jakeluun ja myyntiin monin tavoin. Lämpö vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja voi johtaa heikompaan työsuoritukseen (heikompi tuottavuus) tai pienempiin työtunteihin (työn tarjonta).

Rannikkoalueet

Merenpinnan nousu voi aiheuttaa tulvia, rannikoiden eroosiota ja alavien rannikkojärjestelmien häviämistä. Se lisää myös myrskynpurkausten riskiä ja todennäköisyyttä, että suolainen vesi tunkeutuu maahan, ja voi vaarantaa rannikkoekosysteemit. Odotettavissa oleva veden lämpötilan nousu ja valtamerten happamoituminen edistävät rannikkoekosysteemien rakenneuudistusta. vaikutukset valtamerten kiertoon ja biogeokemialliseen kiertoon.

Kulttuuriperintö

Katastrofaalisten tapahtumien vaikutukset tähän perintöön yhdistyvät huonontumisprosesseista johtuvien muutosten hitaaseen käynnistymiseen. Lämpötilan jatkuva nousu sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut tai jäätymis-sulamissyklien vaihtelut aiheuttavat materiaalien hajoamista ja rasitusta, mikä lisää ennallistamisen ja säilyttämisen tarvetta. Esimerkiksi mikro-organismien aiheuttama biologinen hajoaminen on todennäköisempää.

Katastrofiriskin vähentäminen

Viime vuosina Euroopassa on koettu kaikenlaisia luonnonkatastrofeja: vakavat tulvat, kuivuus ja metsäpalot, joilla on tuhoisia vaikutuksia ihmisten elämään, Euroopan talouteen ja ympäristöön. Viime vuosikymmenen aikana Euroopan komissio on hyväksynyt useita strategioita ja toimia katastrofiriskien vähentämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tulvadirektiivi ja sen täytäntöönpano (aikataulu), veden niukkuutta ja kuivuutta koskevat EU:n toimet sekä vihreä kirja luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin liittyvistä vakuutuksista.

Energia

Ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan monin tavoin, muun muassa muuttamalla lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntää. vaikutukset energian toimitusolosuhteisiin – esimerkiksi vesivoiman vedensaannin heikkeneminen pitkittyneiden kuivuuskausien aikana ja jäähdytysveden saatavuuden heikkeneminen, mikä vaikuttaa voimalaitosten tehokkuuteen. Lisäksi energiainfrastruktuuri voi olla alttiimpi vaurioille muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Euroopan komissio pyrkii yleisesti parantamaan infrastruktuurin, myös energian, ilmastokestävyyttä tarjoamalla strategisia puitteita.

Rahoitusala

Viime vuosien äärimmäiset sääilmiöt ovat lisänneet tarvetta valtavirtaistaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen EU:n eri politiikanaloille. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen valtavirtaistamiseksi rahoitus- ja vakuutusalan politiikoissa on vain vähän erityisiä EU:n toimia. Monet luonnonkatastrofeihin liittyvät EU:n politiikat (ks. katastrofiriskin vähentäminen) ovat kuitenkin hyvin merkityksellisiä rahoitus- ja vakuutusalalla, koska ne voivat auttaa ehkäisemään merkittäviä tappioita ja taloudellisia katastrofeja. Euroopan komissio on myös sitoutunut lisäämään ilmastoon liittyvien toimien rahoitusta varmistamalla, että vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta käytetään ilmastoon liittyviin menoihin.

Metsätalous

Ilmastonmuutoksen nopea tahti voi voittaa metsäekosysteemien luonnollisen sopeutumiskyvyn. Se lisää myrskyjen, tulipalojen, tuholaisten ja tautien aiheuttamien häiriöiden riskiä, mikä vaikuttaa metsien kasvuun ja tuotantoon. Tämä vaikuttaa metsätalouden taloudelliseen kannattavuuteen pääasiassa Euroopan eteläosissa sekä metsien kykyyn tarjota ympäristöpalveluja, mukaan lukien muutokset hiilinielujen toiminnassa. Komissio hyväksyi vuonna 2013 uuden EU:n metsästrategian, jolla vastataan metsiin ja metsäalaan kohdistuviin uusiin haasteisiin.

Terveys

Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia terveysriskejä ja pahentaa nykyisiä terveysongelmia. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan sekä suoraan että välillisesti ihmisten, kasvien ja eläinten terveyteen. Suorat vaikutukset johtuvat äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen ja tulvien, voimakkuuden ja esiintymistiheyden muutoksista. Epäsuorat vaikutukset voivat ilmetä hyönteisten (hyttysten ja punkkien aiheuttamat vektorivälitteiset taudit), jyrsijöiden tai veden, elintarvikkeiden ja ilman laadun muutoksina. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan Euroopan komission strategiaan liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

Tieto- ja viestintätekniikka

Ilmastonmuutoksen TVT:lle asettamat haasteet jakautuvat kahteen pääryhmään: akuutit tapahtumat ja krooniset rasitukset. Akuutteja tapahtumia (joita kutsutaan myös kriittisiksi tapahtumiksi tai kriisitilanteiksi) ovat tulvat (tulvat, jokivedet, rannikkovedet), jäämyrskyt, helleaallot jne. Akuutit tapahtumat vaarantavat tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurit tuhoamalla tai poistamalla käytöstä fyysisen omaisuuden, josta ne ovat riippuvaisia. Krooniset rasitukset johtuvat ilmastonormien asteittaisemmista muutoksista, kuten lämpötila-alueiden ja kosteustasojen muutoksista. Vaikka näillä vaikutuksilla on vähemmän todennäköisiä katastrofaalisia seurauksia, ne johtavat omaisuuden heikkenemisen lisääntymiseen, epäonnistumisten yleistymiseen ja käyttöiän lyhenemiseen.

Maankäytön suunnittelu

Maankäytön suunnittelua pidetään yhtenä tehokkaimmista prosesseista, joilla helpotetaan paikallista sopeutumista ilmastonmuutokseen. EU:n kuntien maankäytön suunnitteluprosessin kautta saatavilla olevat nykyiset prosessit ja välineet, kuten viralliset suunnitelmat, kaavoitus ja/tai kehittämisluvat, auttavat minimoimaan kunnalle aiheutuvat kehitysriskit, jotka johtuvat tulvien, maastopalojen, maanvyörymien ja/tai muiden muuttuvasta ilmastosta johtuvien luonnonuhkien ennakoiduista vaikutuksista.

Meri- ja kalastusala

Ilmastonmuutoksella odotetaan olevan vakavia vaikutuksia meriympäristöön. Veden lämpötilan nousu edistää meriekosysteemien rakenneuudistusta, mikä vaikuttaa valtamerten kiertoon, biogeokemialliseen kiertoon ja merten biologiseen monimuotoisuuteen. Valtamerten happamoituminen vaikuttaa joidenkin kalsiumkarbonaattia erittävien lajien (nilviäiset, planktonit ja korallit) kykyyn tuottaa kuoria tai luurankoja. Lämpimämpi ja happamampi merivesi vaikuttaa näin ollen kielteisesti kalastukseen ja vesiviljelyyn.

Vuoristoalueet

Vuosisadan loppuun mennessä ennustetaan, että Euroopan vuoret ovat muuttuneet fyysisesti. Jäätiköt ovat kokeneet merkittäviä massahäviöitä, mutta muutokset vaikuttavat myös alempiin, keskikukkuloihin ja tulva-alueisiin, mikä vaikuttaa veden saatavuuteen, maataloustuotantoon, matkailuun ja terveysaloihin. Kausittaiset lumirajat löytyvät korkeammilta korkeudelta ja lumikaudet lyhenevät. Puurajat nousevat ja metsäkuviot muuttuvat alemmilla korkeuksilla.

Matkailu

Koska sää ja ilmasto vaikuttavat ratkaisevasti matkakauteen ja lomakohteiden valintaan, matkailuala on niistä erittäin riippuvainen. Myös luonnon ja matkailun sekä kulttuuriperinnön ja matkailun välillä on vahva yhteys. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa matkailuun myönteisesti tai kielteisesti sijainnista ja vuodenajasta riippuen.

Liikenne

Tarvetta mukauttaa liikennejärjestelmä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on korostettu Euroopan komission sopeutumista koskevassa valkoisessa kirjassa (KOM(2009) 148). Liikenteeseen sopeutumista käsitellään Euroopan liikenne-, ilmastonmuutos- ja tutkimuspolitiikkojen yhdistelmällä. Euroopan unioni edistää parhaita käytäntöjä, valtavirtaistaa sopeutumisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisohjelmiinsa ja antaa ohjausta esimerkiksi kehittämällä asianmukaisia standardeja rakentamista varten. Toimissa keskitytään liikenneinfrastruktuuriin ja erityisesti Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T).

Urban

Euroopassa lähes 73 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, ja määrän ennustetaan kasvavan yli 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti lähes kaikkiin kaupunkien osatekijöihin – ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä asettaa kaupunkisuunnittelulle ja -hallinnalle uusia, monimutkaisia haasteita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopan taloudellisen toiminnan, sosiaalisen elämän, kulttuurin ja innovoinnin keskuksiin ulottuvat kauas niiden kuntarajojen ulkopuolelle.

Vesihuolto

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan vesivaroihin, joiden hallinta vaikuttaa ekosysteemien, sosioekonomisen toiminnan ja ihmisten terveyden haavoittuvuuteen. Vesihuollolla odotetaan myös olevan yhä keskeisempi rooli sopeutumisessa. Ilmastonmuutoksen ennustetaan johtavan merkittäviin muutoksiin veden saatavuudessa kaikkialla Euroopassa, mikä lisää veden niukkuutta ja kuivuutta pääasiassa Etelä-Euroopassa ja lisää tulvariskiä suurimmassa osassa Eurooppaa.

Lisätietoja: EU:n alakohtaiset politiikat

Tapaustutkimukset ovat Climate-ADAPT-foorumin lippulaivahankkeita, joissa esitellään Euroopassa jo toteutettavia aloitteita.
Niillä on kattava rakenne, joka kattaa kaikki sopeutumisen täytäntöönpanosyklin keskeiset näkökohdat.

Tutustu kaikkiin tapaustutkimuksiin

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen Barcelonan kaupungin toimissa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

Rotterdamin sataman sopeutumisstrategia ilmastonmuutoksen kestävää liikennettä ja liiketoimintaa varten

Miten valita ilmastoon sopeutuneet puulajit: Metsänomistajien päätöstuki Hessenissä, Saksassa.

Sopeutumisen tukityökalu

Sopeutumisen tukivälineen (AST) tavoitteena on auttaa kansallisen tason poliittisia päättäjiä ja koordinaattoreita kehittämään, panemaan täytäntöön, seuraamaan ja arvioimaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita ja suunnitelmia. AST kehitettiin käytännön ohjausvälineeksi kansallisen tason toimijoille kaikissa vaiheissa, joita tarvitaan kansallisen sopeutumisstrategian kehittämiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Se myös tukee valtiotasoa alempia toimijoita ja valtioiden rajat ylittäviä toimijoita sopeutumisstrategioiden valmistelussa, kehittämisessä, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Siinä viitataan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta merkityksellisiin resursseihin ja erityisiin välineisiin.

Kaupunkialueita koskeva opastus: Urban Adaptation Support Tool

Maaprofiileissa esitetään hallintoasetuksen mukaisesti raportoitujen kansallisten sopeutumistoimien nykytilanne maittain.

Näytä maaprofiilit

Resurssiluettelo on tietokanta laadukkaista tarkastetuista resursseista

Siirry katalogiin

no results

Euroopan ympäristökeskuksen tuorein raportti: Ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka lisäävät altistumista haitallisille toksiineille

Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu lisää riskiä, että ihmiset altistuvat niin kutsutuille mykotoksiineille, sienten tuottamille luonnollisille toksiineille, joita esiintyy tietyissä elintarvikkeissa, rehuissa ja viljelykasveissa tänään julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksen mukaan. Nämä toksiinit voivat vahingoittaa terveyttä, ja saastumisen lisääntymisen ehkäiseminen edellyttää yhteisiä toimia Euroopan ja kansallisella tasolla sekä tutkimusta, politiikkoja ja käytäntöjä riskien vähentämiseksi tehokkaasti.

Lue lisää