EU:n rahoitus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

EU rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista Euroopassa useilla eri välineillä. Vuosien 2021–2027 monivuotisella rahoituskehyksellä varmistetaan, että vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviosta on ilmastoon liittyviä menoja. Sen vuoksi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet on sisällytettävä kaikkiin tärkeimpiin EU:n meno-ohjelmiin, ja näiden tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä. Sopeutumiseen liittyviä merkittäviä rahoitusvirtoja ovat:

• Elpymis- ja palautumistukiväline on keskeinen osa Euroopan elpymissuunnitelmaa, NextGenerationEU-välinettä. Sen tavoitteena on lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. EU-maiden vastuulla on laatia kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jotka sisältävät investointeja ja uudistuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa yksilöityihin keskeisiin haasteisiin vastaamiseksi sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi. Tähän sisältyy myös uusi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n strategia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastokestävä yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Lisätietoja on saatavilla täällä.
• Life-ohjelma on EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusväline. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevalla alaohjelmalla edistetään siirtymistä kestävään, energiatehokkaaseen, uusiutuvaan energiaan perustuvaan, ilmastoneutraaliin ja häiriönsietokykyiseen talouteen ja edistetään siten kestävää kehitystä. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Horisontti Eurooppa on EU:n keskeinen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma. Sillä torjutaan ilmastonmuutosta, autetaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta EU:n missiosta voidaan saada rahoitusta myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, erityisesti Horisontti Eurooppa -työohjelmasta 2023–2024.
• EU:n koheesiopolitiikka on EU:n tärkein investointipolitiikka, jolla tuetaan muun muassa kestävää kehitystä ja kansalaisten elämänlaadun parantamista. Rahoitus myönnetään erityisrahastojen kautta, joita ovat muun muassa seuraavat:
• Euroopan aluekehitysrahaston (mukaan lukien Interreg-hankkeidenrahoitus) tavoitteena on vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa. Vuosina 2021–2027 se mahdollistaa investoinnit älykkäämpään, vihreämpään, verkottuneempaan ja sosiaalisempaan Eurooppaan, joka on lähempänä kansalaisiaan. Lisätietoja välineestä on saatavilla täällä.
• Koheesiorahaston tavoitteena on vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja investoimalla ympäristöön ja Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T).
  • Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskeva asetus (jota tarkistetaan parhaillaan). Nykyisen TEN-E-asetuksen tärkeimpänä poliittisena painopisteenä on ollut kaikkien jäsenvaltioiden ja alueiden energiavarmuuden ja yhteenliitettävyyden parantaminen. Mahdollisuutena on, että energiajärjestelmään tehtävillä massiivisilla investoinneilla olisi mahdollistettava ilmastonmuutoksen sietokykyä ja siihen sopeutumista koskevien näkökohtien käsittely investointisyklin varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan varmistaa, että myös siirtyminen puhtaaseen energiaan kestää ilmastonmuutosta. TEN-E-asetuksessa viitataan ilmastokestävyyteen, mutta vain tiettyjen hankkeiden yhteydessä, eikä sitä ole kehitetty riittävästi yksityiskohtien ja ohjeiden osalta.
  • TEN-T-infrastruktuuriin (urheiluinfrastruktuuriin) – kuten sisävesiväyliin tai satamiin mutta myös maanteiden tai rautateiden haavoittuviin osiin – kohdistuu erityisiä riskejä äärimmäisten sääilmiöiden aikana (pitkä kuivuus, tulvat jne.). Siksi on myös tärkeää suunnitella TEN-T-infrastruktuuri siten, että varmistetaan ilmastonmuutoksen sietokyvyn korkea taso. TEN-T-asetukseen sisältyy erityisvaatimuksia, jotka koskevat liikenneinfrastruktuurin haavoittuvuuden huomioon ottamista muuttuvassa ilmastossa sekä luonnonkatastrofeissa tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa näihin haasteisiin vastaamiseksi. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (joka on myös oikeudenmukaisen siirtymän mekanisminensimmäinen pilari) on keskeinen väline, jolla tuetaan alueita, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten, tarjoamalla niille räätälöityä tukea. Sitä hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa osana koheesiopolitiikan yleisiä puitteita. Koheesiopolitiikka on EU:n tärkein politiikka, jolla vähennetään alueellisia eroja ja puututaan EU:n rakennemuutoksiin. Lisätietoja on saatavilla täältä.

Muita asiaankuuluvia välineitä ovat seuraavat:

• InvestEU-ohjelma on oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toinen pilari. Se perustuu Euroopan investointiohjelman malliin, ja siinä kootaan yhteen Euroopan strategisten investointien rahasto ja 13 tällä hetkellä käytettävissä olevaa EU:n rahoitusvälinettä. Tarkoituksena on yksinkertaistaa talousarviotakuiden kautta myönnettävän EU:n rahoituksen saatavuutta ja tehostaa sitä johdonmukaisemmalla lähestymistavalla, jossa on yhdet säännöt ja menettelyt ja yksi yhteyspiste teknistä apua varten. Kestävyys on keskeinen osa InvestEU-ohjelmaa.
• Verkkojen Eurooppa -väline on rahoitusohjelma, jolla tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja ja infrastruktuureja liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Kestävyys ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia vastaan ilmastonmuutokseen liittyvän haavoittuvuuden ja riskien arvioinnin avulla, mukaan lukien asiaankuuluvat sopeutumistoimenpiteet, on tärkeä myöntämisperuste. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• EU-maat toteuttavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) rahoitusta maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Maaseudun kehittämisohjelmia yhteisrahoitetaan kansallisista talousarvioista, ja ne voidaan laatia joko kansalliselta tai alueelliselta pohjalta. Euroopan komissio hyväksyy maaseudun kehittämisohjelmat ja seuraa niitä, mutta hankkeiden valintaa ja maksujen myöntämistä koskevista päätöksistä vastaavat kansalliset ja alueelliset hallintoviranomaiset. Kunkin maaseudun kehittämisohjelman on tähdättävä vähintään neljään maaseuturahaston kuudesta toimintalinjasta. Yksi painopisteistä on resurssitehokkuuden edistäminen ja vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maatalous-, elintarvike- ja metsätalousaloilla. Vähintään 30 prosenttia kunkin maaseudun kehittämisohjelman rahoituksesta on osoitettava ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta merkityksellisiin toimenpiteisiin. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto toimii vuosina 2021–2027 ja tukee EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa, EU:n meripolitiikkaa ja kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa. Sillä tuetaan sellaisten innovatiivisten hankkeiden kehittämistä, joilla varmistetaan vesi- ja meriluonnonvarojen kestävä käyttö. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Unionin pelastuspalvelumekanismi Mekanismin tavoitteena on vahvistaa EU:n jäsenvaltioiden ja kuuden osallistujavaltion välistä pelastuspalvelualan yhteistyötä katastrofien ehkäisyn, niihin varautumisen ja avustustoiminnan parantamiseksi. Kun hätätilanne ylittää Euroopassa ja sen ulkopuolella olevan maan toimintavalmiudet, se voi pyytää apua mekanismin kautta. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki tukee asiakkaitaan niiden ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistamisessa, jotka todennäköisesti vaikuttavat heidän toimintaansa. Tämän odotetaan johtavan sellaisten sopeutumisstrategioiden laatimiseen, jotka parantavat selviytymiskykyä parempien käytäntöjen avulla, ja investointeihin toimenpiteisiin ja teknologioihin, jotka soveltuvat paremmin muuttuvaan ja vaihtelevampaan ilmastoon ja jotka vähentävät pitkän aikavälin riskejä. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Euroopan investointipankki on jo nyt yksi suurimmista investoijista ilmastotoimiin ja ympäristön kestävyyteen maailmanlaajuisesti, ja se on suurin monenkeskisen kehityspankin ilmastotoimien rahoittaja. EIP pyrkii lisäämään tukeaan ilmastotoimille, mukaan lukien ilmastokestävyyden kehittäminen. Lisätietoja on saatavilla täältä. EIP tarjoaa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa investointiakoskevaatiedotusalustaa (ADAPT). Se helpottaa teknisen ja taloudellisen asiantuntemuksen käyttöönottoa, jotta voidaan vastata erityisiin investointi- ja markkinatarpeisiin ja nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tehtävien investointien rahoitusta. Nämä ovat investointeja, joilla voidaan vahvistaa kaupunkien, infrastruktuuriverkkojen, rannikkoalueiden, vesistöalueiden, elintarvikejärjestelmien, metsien ja ekosysteemien sekä muiden ilmastonmuutokselle alttiiden toimintojen häiriönsietokykyä.
• Erasmus+ on EU:n ohjelma, jolla tuetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua Euroopassa. Se mahdollistaa myös hankkeen, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden ymmärtää ilmastonmuutosta ja oppia kollektiivisesta vastuusta ympäristönsuojeluun ja uusien vahingollisten tilanteiden ehkäisemiseen. Lisätietoja on saatavilla täältä.
• Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on suunniteltu kuromaan umpeen kuilua digitaaliteknologian tutkimuksen ja markkinoille saattamisen välillä. Se hyödyttää Euroopan kansalaisia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman investoinneilla tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta koskevia Euroopan unionin kahta tavoitetta ja vahvistetaan samalla unionin häiriönsietokykyä ja digitaalista suvereniteettia. Lisätietoja on saatavilla täältä.

Life-ilmastotoimet	ERI-rahastot	Ilmasto-osaamis- ja innovaatioyhteisö	INTERREG	HORIZON EUROOPPA	Horisontti 2020	Verkkojen Eurooppa -ohjelma