Seuranta, raportointi ja arviointi (MRE)

Seuranta, raportointi ja arviointi (MRE) on sopeutumispolitiikan syklin viimeinen vaihe, sellaisena kuin se esitetään sopeutumisen tukivälineessä, ja keskeinen osa toistuvaa sopeutumisprosessia. Se voi auttaa ymmärtämään edistymistä ja tuloksia, oppimaan ja viestimään saaduista kokemuksista sekä antamaan tietoa tulevaa politiikkaa ja käytäntöjä varten. Sen vuoksi sillä on ratkaiseva merkitys, sillä se mahdollistaa sopeutumisen kehittymisen ja paranemisen ajan mittaan.

Viime vuosina saavutetusta merkittävästä edistyksestä huolimatta kokemus MRE:stä on edelleen vähäistä. Tämä havainto mainitaan myös useaan otteeseen IPCC:n AR6 WG II -raportissa Climate Change 2022: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus. Vain muutamat maat ovat jo alkaneet panna täytäntöön MRE-järjestelmiään, joissa keskitytään pääasiassa seurantaan, ja harvemmat ovat tarkastelleet arvioinnin näkökohtaa. Kun lisäksi otetaan huomioon EU:n ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvat lukuisat raportointisitoumukset, maat ovat kiinnostuneita tunnistamaan synergioita, joita voi syntyä eri MRE-prosesseissa.

Pyrkiessään edistämään oppimista ja tukemaan Euroopan maita MRE-järjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa Euroopan ympäristökeskus (EEA) on ilmastonmuutokseen sopeutumista ja LULUCF-sektoria käsittelevän Euroopan aihekeskuksen (ETCCA, entinen ETC/CCA) tuella tutkinut MRE-prosessien eri näkökohtia ja tiedottanut tästä kehittyvästä käytännöstä varhaisessa vaiheessa useissa raporteissa:

• Kansalliset sopeutumispolitiikan prosessit Euroopan maissa (2014): Tässä EEA:n raportissa esitetään kattava katsaus kansallisiin sopeutumispolitiikan prosesseihin Euroopassa laajan itsearviointikyselyn tulosten ainutlaatuisen kokoelman pohjalta. Seuranta, raportointi ja arviointi olivat tässä kertomuksessa tarkasteltuja keskeisiä aiheita.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansallinen seuranta, raportointi ja arviointi Euroopassa (2015): Tässä raportissa esitetään näkemyksiä sopeutumisen seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelmistä kansallisella tasolla Euroopassa. Se tarjoaa luotettavaa ja kohdennettua tietoa, jolla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien politiikkojen ja toimien vaikuttavaa ja tehokasta täytäntöönpanoa. Raportissa osoitetaan muun muassa maiden merkitys ja kiinnostus kokemusten jakamiseen, erityisesti niiden menetelmien osalta, joita voidaan käyttää sopeutumispolitiikkojen seurannassa ja arvioinnissa.
• Ilmastonmuutos, vaikutukset ja haavoittuvuus Euroopassa 2016. Indikaattoriin perustuva raportti: Tällä neljännellä raportilla ”Climate change, impacts and vulnerability in Europe” pyritään tukemaan EU:n vuoden 2013 sopeutumisstrategian täytäntöönpanoa ja arviointia sekä kansallisten ja kansainvälisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Siinä tarkastellaan aiempaa ja ennakoitua ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ekosysteemeihin ja yhteiskuntaan, haavoittuvuutta näille vaikutuksille, sopeutumispolitiikkojen kehittämistä ja taustalla olevaa tietopohjaa.
• Kansallisen tason sopeutumisenseuranta, raportointi ja arviointi Euroopassa: Muista politiikan aloista saadut kokemukset (2017): Tässä Euroopan alueellisen yhteistyön ja toimivaltaisten viranomaisten valmisteluasiakirjassa tuodaan esiin biologisen monimuotoisuuden, sopeutumisen ja kansainvälisen kehityksen sekä kestävyyden aloilla toimivilta arviointiyhteisöiltä saatuja siirrettäviä kokemuksia, joita voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa seuranta-, arviointi- ja todentamisjärjestelmissä. Se paljastaa oivaltavia, inspiroivia ja merkityksellisiä näkökulmia niille, jotka työskentelevät sopeutumista koskevien MRE-järjestelmien parissa Euroopassa, erityisesti kansallisella tasolla.
• Kansalliset ilmastonmuutokseen liittyvät haavoittuvuus- ja riskiarvioinnit Euroopassa, 2018: Tässä EEA:n raportissa esitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja riskejä koskevista kansallisista arvioinneista saatuja kokemuksia ja niiden vaikutusta kansallisten sopeutumispolitiikkojen kehittämiseen. Se helpottaa vastavuoroista oppimista ja kokemusten jakamista maiden välillä lähestymistavoista ja käytännön ratkaisuista, joita ne ovat käyttäneet arviointiensa tuottamiseen ja esittämiseen.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat indikaattoritkansallisella tasolla – Euroopassa kehittymässä olevista käytännöistä saadut opetukset, 2018: Tässä Euroopan alueellisen yhteistyön ja toimivaltaisten viranomaisten valmisteluasiakirjassa esitetään yleiskatsaus EU:n ja maailmanlaajuisiin kehyksiin sisältyvistä tärkeimmistä raportointiprosesseista. Maailmanlaajuisella tasolla katastrofiriskien vähentämistä koskeva Sendain kehys 2015–2030 (Sendain kehys), kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) Pariisin sopimus on määritelty merkityksellisiksi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan MRE:n kannalta, ja ne esitetään tässä kertomuksessa. Tässä valmisteluasiakirjassa tarkastellaan erityisesti sitä, miten edellä mainittujen kehysten yhteydessä kehitetyt indikaattorit voidaan panna täytäntöön Euroopan maissa ja onko näiden kansainvälisten toimintakehysten raportointiprosesseihin liittyviä synergioita olemassa. Asiakirjassa esitetään myös katsaus ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannassa ja arvioinnissa kansallisella tasolla käytettävien indikaattoreiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa viime aikoina tapahtuneeseen edistykseen. Siinä tarkastellaan neljää Euroopan maata, joilla oli tällaiset sopeutumisindikaattorit käytössä vuoden 2017 puoliväliin mennessä: Itävalta, Suomi, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tässä valmisteluasiakirjassa esitettyjä tietoja täydentää tietokanta, jossa on metatietoja edellä mainittujen neljän maan kansallisen tason sopeutumisindikaattoreista.
• Kansallisten sopeutumispolitiikkojenseuranta ja arviointi koko toimintapoliittisen syklin ajan (2020): Tässä raportissa luodaan katsaus ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja suunnitelmien kehitykseen eri maissa ja niiden täytäntöönpanoon maailmanlaajuisissa ja eurooppalaisissa toimintakehyksissä. Raportissa kootaan yhteen kansallisella tasolla saadut kokemukset sopeutumisen seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista, tulevat suuntaviivat ja mahdollisuudet keskinäiseen oppimiseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja suunnitelmien arvioinnista kansallisella ja Euroopan tasolla sekä asiaankuuluvista EU:n politiikoista johtuvien uusien raportointivaatimusten vaikutukset arvioinnin parantamiseen EU:n tasolla.