Epävarmuuteen liittyvä ohjeistus

Epävarmuutta ei voida karkottaa tieteestä, mutta tiedon hyvä laatu riippuu sen epävarmuuksien hyvästä hallinnasta [Funtowicz S. O & Ravetz J. R. (1994)]

Päättäjät, jotka haluavat kehittää, toteuttaa ja seurata sopeutumisstrategioita, -suunnitelmia, -vaihtoehtoja ja -toimenpiteitä, kohtaavat aina epävarmuutta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan päätöksentekoon liittyvät epävarmuustekijät voivat liittyä dataan ja tietoon tai siihen, miten niitä käyttävät kokevat ne. Näiden epävarmuustekijöiden luonne ja laajuus olisi otettava huomioon päätettäessä, miten tietoja käytetään tietoon perustuvien sopeutumispäätösten tekemiseen. Niiden, jotka tarjoavat tieteeseen perustuvaa tietoa sopeutumisen tueksi, on myös käsiteltävä epävarmuutta, joka on olennainen ja väistämätön osa tiedettä.

Tietämyksen lisäämisestä huolimatta sopeutumista koskevaan päätöksentekoprosessiin liittyy edelleen epävarmuutta, minkä vuoksi sekä tietämyksen tarjoajien että päätöksentekijöiden olisi otettava se huomioon.

Tämän sivun tarkoituksena on tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (ja siitä tiedottamiseen) osallistuvia päättäjiä ymmärtämään ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon epävarmuuden lähteitä ja luonnetta. Se tarjoaa myös ehdotuksia sopeutumissuunnittelun epävarmuuden käsittelemiseksi ja siitä tiedottamiseksi sekä päätöksentekoprosessissa että laajemman yleisön kanssa. Näillä sivuilla on kolme sopeutumista koskevan päätöksentekoprosessin kannalta merkityksellistä pääaihetta:

1. Mitä epävarmuudella tarkoitetaan?
2. Miten epävarmuuksista tiedotetaan?
3. Miten epävarmuus otetaan huomioon?

Jokaisesta aiheesta esitetään taustalukuteksti sekä linkit hyödyllisiin resursseihin ja esimerkkeihin.

Huomaa, että tässä esitetyistä neuvoista huolimatta näitä sivuja ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksinkertaisena keittokirjana, koska jokaisella sopeutumisen suunnitteluprosessilla on omat ominaispiirteensä ja vaatimuksensa.