Epävarmuusohjeet

Epävarmuutta ei voida poistaa tieteestä, mutta tiedon hyvä laatu riippuu sen epävarmuustekijöiden hyvästä hallinnasta [Funtowicz S. O & Ravetz J. R. (1994)]

Päättäjät, jotka haluavat kehittää, toteuttaa ja seurata sopeutumisstrategioita, -suunnitelmia, -vaihtoehtoja ja -toimenpiteitä, kohtaavat aina epävarmuutta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin päätöksentekoprosesseihin liittyvät epävarmuustekijät voivat liittyä dataan ja informaatioon tai siihen, miten sitä käyttävät mieltävät ne. Näiden epävarmuustekijöiden luonne ja laajuus olisi otettava huomioon päätettäessä, miten tietoja käytetään tietoon perustuvien sopeutumispäätösten tekemiseen. Niiden, jotka tarjoavat tieteeseen perustuvaa tietoa sopeutumisen tueksi, on myös käsiteltävä epävarmuutta, joka on olennainen ja väistämätön osa tiedettä.

Vaikka tietämys paranisi, epävarmuus säilyy luontaisena sopeutumista koskevassa päätöksentekoprosessissa, joten sekä tietämyksen tarjoajien että päätöksentekijöiden olisi otettava se huomioon.

Tämän sivun tarkoituksena on auttaa sopeutumiseen osallistuvia päättäjiä (ja heitä informoivia) ymmärtämään ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon epävarmuuden lähteitä ja luonnetta. Siinä esitetään myös ehdotuksia sopeutumissuunnittelun epävarmuuden käsittelemiseksi ja siitä tiedottamiseksi sekä päätöksentekoprosessissa että suurelle yleisölle. Nämä sivut on jaettu kolmeen pääaiheeseen, jotka ovat merkityksellisiä sopeutumista koskevan päätöksentekoprosessin kannalta:

1. Mitä tarkoitetaan epävarmuudella?
2. Miten epävarmuustekijät välittyvät?
3. Miten epävarmuus otetaan huomioon?

Kutakin aihetta varten esitetään taustateksti sekä linkit hyödyllisiin resursseihin ja esimerkkeihin.

Huomaa, että tässä esitetyistä neuvoista huolimatta näitä sivuja ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksinkertaisena keittokirjana, koska jokaisella sopeutumisen suunnitteluprosessilla on omat ominaispiirteensä ja vaatimuksensa.