Lämpöaallot

Helleaallot ovat olleet merkittävin säähän liittyviä ihmishenkien menetyksiä aiheuttava vaara viime vuosikymmeninä. Pelkästään kesän 2003 helleaalto aiheutti Keski- ja Länsi-Euroopassa jopa 70 000 liiallista kuolemaa neljän kuukauden aikana. Lisääntynyt kuolleisuus on helleaaltojen voimakkain vaikutus. Altistuminen kuumille päiville ja öille voi kuitenkin vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin monin muin tavoin, kuten huonolla tuulella, epämukavuuden tunteella ja pahoinvoinnilla, jotka kaikki heijastuvat ”lämpöviihtyvyyteen”.
Kaupunkialueiden lämpötila on yleensä korkeampi kuin niiden maaseutualueilla, mikä luo kaupunkikohtaisen ilmiön, joka tunnetaan nimellä kaupunkien lämpösaari (UHI). Tämä vaikutus korostuu myös yöllä. Viileät yöt ovat tärkeitä, jotta ihmiset voivat toipua päivän kuumuudesta.
Lämmölle altistumisen, mitattuna kuumien päivien ja trooppisten öiden lukumääränä, ennustetaan lisääntyvän kaikkialla Euroopassa. Etelä-Euroopan kaupungit ovat alttiimpia, mutta näiden kuumien päivien ja trooppisten öiden ennustetaan lisääntyvän myös Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopassa, jossa ihmiset ja kaupungit ovat vähemmän tottuneet kuumuuteen.
Useat tekijät vaikuttavat lämmön altistumiseen, sen herkkyyteen ja vastekykyyn (taulukko). Seuraavissa kartoissa kuvataan joitakin näistä tekijöistä ja annetaan joitakin viitteitä tilanteesta (vihreällä). Niitä on tulkittava kokonaisuutena yhdessä muiden sellaisten tekijöiden kanssa, jotka edelleen edellyttävät paikallista tai laadullista tietoa.