Maatalouden mukauttaminen kosteampaan ja kuivempaan ilmastoon: Tullstorp-virtaprojekti (Ruotsi)

Tullstorp-joki on 30 kilometriä pitkä puro, joka sijaitsee Ruotsin eteläisillä tasangoilla (Skånen läänissä) alueella, jolla on erittäin hedelmällistä maata ja suuri maataloustuotanto. Yhdeksännestätoista vuosisadasta lähtien maatalousmaa kasvoi vähitellen (se muodostaa nyt 85 prosenttia vesistöalueen pinta-alasta) samalla kun alueella perinteisesti olleet kosteikot vähenivät. Osana maatalouden kehittämistä Tullstorp Stream kanavoitiin 1900-luvun alussa. Vuonna 2009 joen ekologinen tila oli luokiteltu EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti huonoksi, mikä edellytti laajoja ennallistamistoimia hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

Äskettäiset äärimmäiset sääilmiöt, jotka ovat olleet erittäin kosteita kesällä ja syksyllä 2017 ja veden niukkuus kesällä 2018, ovat asettaneet Tullstorpin vesistöalueen maataloudelle uusia haasteita, jotka edellyttävät uutta yhdennettyä vesivarojen hoitoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vaikka ennustetut leudommat lämpötilat voivat hyödyttää maataloutta pidentyneen kasvukauden vuoksi erityisesti Pohjois-Euroopassa, äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien ja myrskyjen, odotetaan aiheuttavan vakavia vahinkoja viljelykasveille kaikissa Euroopan maissa (EEA, 2019). Kuivuus lisää kastelun tarvetta, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja veden käytössä maanomistajien keskuudessa ja muiden vedenkäyttäjien kanssa. Lisäksi runsaiden sateiden odotetaan lisäävän maataloudessa käytettävän maaperän kuivatustiloihin kohdistuvaa painetta.

Vuonna 2009 käynnistetyn ensimmäisen Tullstorpin ennallistamishankkeen päätavoitteena oli vähentää Itämeren ravinnekuormitusta, parantaa puron ekologista tilaa, ratkaista tulvaongelmia ja helpottaa puron kokonaishallintaa maanomistajien toimesta. Toissijaisina tavoitteina olivat biologisen monimuotoisuuden lisääminen ja virkistysmahdollisuuksien lisääminen.

Vuosina 2017–2019 ilmenneiden epäsuotuisien sääilmiöiden vuoksi Tullstorp stream 2.0 -hankkeessa (joka käynnistettiin vuonna 2019) laajennettiin ensimmäisen hankkeen alkuperäistä soveltamisalaa, jotta voitiin ottaa erityisesti huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalousmaahan ja torjua yhä haavoittuvampien vesivarojen ongelmia, sillä tulvat vaihtelevat vakavien kuivuuskausien mukaan. Tullstorp stream 2.0 -hankkeen päätavoitteena on näin ollen luoda monikäyttöisiä kosteikkoja ylimääräisen veden varastoimiseksi ja sen ”sadonkorjuuksi” kierrättävässä kastelujärjestelmässä olevasta varastoinnista veden niukkuuden aikana.

Koko hankkeen (Tullstorp stream -hanke ja Tullstorp stream -hanke 2.0) yleisenä tavoitteena on saavuttaa maanomistajille sekä ekologisia että taloudellisia hyötyjä, jotka lisäävät alueen yleistä kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Ensimmäiseen Tullstorpin purohankkeeseen sisältyi toimenpiteitä, kuten uudelleenmitoitus, joenuoman luonnon ennallistaminen, tulvavarastoalueiden luominen sekä suojakaistojen ja kosteikkojen luominen ja ennallistaminen. Hankkeen tavoite 200 hehtaarin kosteikkopinta-alan saavuttamisesta saavutettiin vuonna 2021: yli 50 kosteikkoa luotiin tai kunnostettiin ja 25 km virtaa kunnostettiin myös. Tähän mennessä hanke on vähentänyt joen typpipitoisuutta 30 prosenttia ja fosforipitoisuutta 50 prosenttia.

Toisessa Tullstorp stream -projektissa (Tullstorp stream project 2.0) keskitytään järjestelmään, jossa yhdistyvät: i) monikäyttöiset vesisäiliöt, ii) kiertokastelu ja iii) räätälöity salaojitusjärjestelmä maataloustuotannon mukauttamiseksi äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Hankkeessamonikäyttöiset vesivarastot määritellään kosteikkojärjestelmiksi, jotka on ensisijaisesti luotu varastoimaan pintavettä ja ravinteita niin, että varastoitua vettä voidaan käyttää uutena kasteluveden lähteenä. Kosteikot ovat tyypillisesti monikäyttöisiä, koska ne tarjoavat erilaisia ekosysteemipalveluja, kuten veden virtauksen säätelyä, biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, rehevöitymisen torjuntaa ja hiilen sitomista. Kiertokastelu on järjestelmä, joka palauttaa mahdollisimman suuren määrän pintavettä ja ravinteita, jotka on varastoitu monikäyttöiseen säiliöön viljelykasvien kasvattamiseksi minimoimalla energiankulutuksen ja vedenkulutuksen. Räätälöity kuivatus on järjestelmä, joka hyödyntää fyysisten olosuhteiden ja kuivatusvaatimusten perusteella mahdollisimman paljon pintavettä ja ravinteita, joita kierrättävä kastelu ja luonnollinen sademäärä antavat pellolle.

Tullstorpin purohankkeessa 2.0 on käynnissä pilottitoimi, jolla ennallistetaan olemassa olevia entisiä sokerimyllyaltaita, joihin syötetään vettä viemäröintijärjestelmästä, hulevedestä ja Tullstorpin purosta.

Käynnissä on seurantaohjelma, jossa arvioidaan ensimmäisen Tullstorp-virtaushankkeen vaikutuksia. Tukitoimien kokonaisvaikutusten arviointiin käytetään hankealueen alaosassa sijaitsevaa näytteenottopaikkaa. Seurantaan kuuluvat jokien virtaus, veden laatu ja eläintarha-benthos-yhteisöt. Kalatutkimuksia tehdään myös vuosittain viidestä seitsemään jokiasemalla. Tullstorp stream 2.0 -hankkeessa käynnissä olevien pilottien tehokkuuden täydellinen arviointi on ratkaisevan tärkeää tulevan täysimittaisen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Tullstorp Stream -projektia johti kokonaisuudessaan Tullstorp Stream Economic Association. Yhdistys perustettiin vuonna 2009 yhdessä maanomistajien ja muiden joen valuma-alueen sidosryhmien kanssa edistämään yhdennetympää ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa alueen haasteiden ratkaisemiseksi ja koordinoimaan aiemmin pienimuotoisia ja erillisiä interventioita yksittäisillä pienillä kosteikoilla. Yhdistys (tällä hetkellä 60 jäsentä) otti vastuulleen hankkeen toteuttamisen sidosryhmien edustajista koostuvan hallituksensa (7 jäsentä) kautta. Konsulttiyhtiöllä (Naturvårdsingenjörerna AB, Hässleholm) on keskeinen rooli hankkeen toteutuksessa.

Yhdistys on kehittänyt ennallistamisprosessia varten ainutlaatuisen konseptin, joka tunnetaan nykyisin nimellä ”Tullstorp-menetelmä”. Menetelmä perustuu maanomistajien vahvaan sitoutumiseen, alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, vapaaehtoiseen osallistumiseen ja oppimiseen tekemällä demonstratiivisia menestystapauksia.

Yhdistys toteutti laajoja tiedotuskampanjoita, joihin osallistui joukkotiedotusvälineitä ja joissa järjestettiin konferensseja ja kokouksia. Tämä johti siihen, että lääninhallitus hyväksyi hankkeen varhaisessa vaiheessa muutaman kuukauden kuluttua hankkeen suunnittelusta.

Mahdollisuus saavuttaa useita tavoitteita (ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä) kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla on hankkeen keskeinen menestystekijä, joka motivoi maanomistajia osallistumaan aktiivisesti hankkeeseen. Tässä aloitteessa sovellettu alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jota sidosryhmät tukivat ja kannustivat voimakkaasti, antoi vahvan omistajuuden tunteen ja helpotti hankkeiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa. Myös maanomistajia kannustettiin osallistumaan hankkeeseen, koska he saivat taloudellista korvausta virran ennallistamiseen sisältyvistä alueista ja tukea kosteikkojen ennallistamiseen sisältyville alueille.

Hanketta johtanut taloudellinen yhdistys avustaa tällä hetkellä toisen valuma-alueen (Ståstorp Stream ) maanomistajia käyttämään Tullstorp-menetelmäävirtansa ennallistamiseen, mikä osoittaa hankkeen siirrettävyyspotentiaalin muille vastaavista haasteista kärsiville alueille.

Suurin haaste on rahoitus. Nämä toimenpiteet ovat itse asiassa melko kalliita, ja Ruotsin nykyisellä rahoitusjärjestelmällä (Landsbygdsprogrammet-maaseutuohjelman kautta) voidaan tukea vain toimia, kuten jokien ja kosteikkojen ennallistamista, mutta ei vielä vedenpidätysaltaiden ja kastelujärjestelmien rakentamista. Tullstorp stream 2.0 -hankkeessa käynnissä olevan pilottihankkeen päätyttyä julkisen rahoituksen määrittäminen on ratkaisevan tärkeää hankkeen täysimittaisen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Muut haasteet liittyvät kaikkien interventioiden loppuunsaattamiseen tarvittavaan pitkään aikaan, jota osallistujien on vaikea hyväksyä ja joka vaimentaa alkuperäistä innostusta.

Ylimääräisen veden varastoiminen kosteina aikoina käytettäväksi kuivina aikoina odotetaan olevan erittäin tehokas ja kestävä tapa ilmastokestävyyden varmistamiseksi Ruotsin maataloudessa. Valinta käyttää monikäyttöisiä kosteikkoja tämän ilmastoon liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi tarjoaa monia etuja, kuten rehevöitymisen vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden parantaminen, luonnon tilan lisääminen ja virkistysmahdollisuuksien lisääminen. Synergiaetuja saavutetaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa, koska kastelun energiankulutuksen odotetaan vähenevän ja kosteikkojen tarjoama hiilensidontapotentiaali kasvaa. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä saadaan lopulta, koska viljelykasvit kestävät paremmin kuivuutta ja voimakkaita sadekausia ja maanomistajat voivat luottaa paremmin hoidettuihin vesivaroihin. Yleisesti ottaen hankkeen perustana oleva kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaa saavuttamaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja EU:n Pellolta pöytään -strategian ympäristönlaatutavoitteet, mikä mahdollistaa elintarvikkeiden tuotannon lisäämisen vesivarojen kestävällä hoidolla.

Ensimmäinen Tullstorp-projekti maksoi noin 60 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 6 miljoonaa euroa). Hanketta rahoittaa pääasiassa Skånen lääninhallitus.

Tullstorp stream 2.0 -hankkeen esiselvitykseen ja pilotointiin myönnettiin rahoitusta Skånen lääninhallituksen, WWF:n ja Skånen alueen LOVA-apurahalla (paikalliset vesihuoltohankkeet). Esiselvityksen kustannukset ovat 0,5 miljoonaa Ruotsin kruunua ja pilottihankkeen kustannukset (johtaminen, menetelmien kehittäminen ja pilottitoteutus mukaan lukien) noin 10 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin miljoona euroa).

Kaikki ensimmäisen Tullstorp-purohankkeen aikana toteutetut jokien ennallistamistoimenpiteet ja monikäyttöisten kosteikkojen rakentaminen Tullstorp-purohankkeeseen 2.0 edellyttävät Ruotsin ympäristötuomioistuimen virallista hyväksyntää.

Hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä edistetään vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ensisijaisena tavoitteena olevan hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

Ensimmäinen Tullstorp-virtaushanke käynnistyi vuonna 2009. puron ennallistaminen jaettiin kolmeen vaiheeseen, joista kaksi on saatu päätökseen. Hanke on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2021 mennessä. Tullstorp stream -hanke 2.0 alkoi vuonna 2019 alustavalla esitutkimuksella. Pilottien toteutus on käynnissä.

Kaikki tässä tapauksessa toteutetut ratkaisut ovat toistaiseksi kestäviä, varsinkin jos niitä ylläpidetään säännöllisesti.

Christoffer Bonthron
Project Manager of the Tullstorp stream project.
bonthronchristoffer@gmail.com

Euroopan ympäristökeskus, 2021. Luontoon perustuvat ratkaisut Euroopassa: Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien vähentämistä koskeva politiikka, tietämys ja käytännöt