EGOKI: ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttäminen Navarran kuntien alue- ja kaupunkisuunnitteluun

EGOKI-hankkeessa pyritään vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten meidän olisi suunniteltava ja hallinnoitava kattavasti kunnan aluetta, jotta voidaan vähentää sen alttiutta ilmastonmuutokselle kaupunki-, maaseutu- ja luonnonympäristössä? Miten puut ja viheralueet voivat osaltaan vähentää helleaaltojen vaikutuksia? Miten viemäriverkostoja on mitoitettava, jos ilmastonmuutokset lisäävät rankkasateita? Miten rakennuksia voidaan muuttaa lämpöviihtyvyyden ylläpitämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi?

Ennakointi on avainasemassa, ja paikallinen ulottuvuus on ihanteellinen sopeutumisen konteksti, koska muutokset vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen paikallisella tasolla ja koska politiikkoja voidaan tai on sovellettava alueellisen ja sosiaalisen selviytymiskyvyn edistämiseksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttäminen paikalliseen suunnitteluun on näin ollen välttämätöntä ja erityisen tärkeää kaupunkisuunnittelussa:

• Kaupunkialueilla suunnittelu asettaa rajoituksia sellaisille näkökohdille kuin toimintojen sijoittaminen alueille, jotka ovat enemmän tai vähemmän herkkiä riskeille (tulvat, helleaallot jne.), asuntojen ja tilojen lämpöviihtyvyys, vesihuolto (joka on yhä tärkeämpää), ulkotilojen ympäristön laatu (jossa äärimmäiset lämpötilat lisääntyvät) jne.
• Maaseudun ympäristöissä, laajasta käsitteestä kunnan maankäytön hallinta, joka sisältää maaseudun maa, suunnittelu edistää sellaisten olosuhteiden luomista, jotka suosivat metsäpalojen ehkäisemistä ja niiden mahdollisia vaikutuksia väestökeskuksiin, maisemansuojeluun, luonnonmukaisen maatalouden ja laajaperäisen karjankasvatuksen edistämiseen, metsien kestävään hoitoon jne.

EGOKIn päätavoitteena on vähentää Navarran kuntien haavoittuvuutta, ja sen lopullisena tuloksena on joukko suosituksia, joilla pyritään sisällyttämään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat kriteerit Navarran kaupunkisuunnittelumenettelyihin.

Hanketta kehitetään pienissä ja keskisuurissa maaseutukunnissa väestömäärällä mitattuna (alle 10 000 pilottikunnan asukasluku), joissa sopeutumiskokemuksia on ollut vähän, erityisesti kaupunkiympäristössä, mutta myös sopeutumiskriteerien soveltamisessa maaseudulla kunnan yleiskaavoituksen pohjalta.

Joitakin merkittäviä haasteita, jotka on otettava huomioon integroitaessa ilmastonmuutokseen sopeutumista kaupunkisuunnitteluun, ovat muun muassa seuraavat:

1. Suunnittelun kytkeminen kehitysmalliin.

2. Kaupunkisuunnittelu suhteessa muuhun alueeseen.

3. Suunnittelun tilapäinen soveltamisala suhteessa ilmastonmuutosskenaarioiden aikahorisonttiin.

4. Ratkaiseva sisältö vs. suositukset.

5. Asteittaisen sopeutumisen suunnittelun joustavuus.

6. Kuntien yleissuunnittelun ja muiden kunnallisten suunnitelmien koordinointi, erityisesti paikallinen Agenda 21 (jossa määritellään kuntien kestävyysstrategia) ja siihen liittyvät alakohtaiset suunnitelmat (metsätalous, tulvat, terveys jne.).

• Niiden tietoesteiden poistaminen, jotka johtavat siihen, että aluesuunnittelussa ei toteuteta toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttäminen Navarran paikallisyhteisöjen kaupunkisuunnitteluun.

• Tunnetaan skenaariot, vaikutukset ja haavoittuvuus sekä mahdolliset sopeutumisehdotukset eri ilmasto-osa-alueilla ja kuntatyypeissä.

• Kehitetään neljässä kunnassa pilottiprosessi, joka voidaan toistaa koko itsehallintoalueella.

• Säädösehdotusten siirtäminen Navarran hallitukselle.

EGOKI (joka tarkoittaa baskiksi ”sopeutumista”) auttaa saavuttamaan Navarran ilmastonmuutosta koskevan etenemissuunnitelman (KLINA) tavoitteet, joita aluehallitus parhaillaan kehittää (ja joihin koko yhteiskunta osallistuu), ja erityisesti ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvaa haavoittuvuutta paikallistasolla.

Neljä pilottikaupunkia (Corella, Esteribar, Noain-Valle de Elorz ja Villatuerta, jotka ovat NELS-verkostoon (Navarran kestävän kehityksen paikallisyhteisöjen verkosto) kuuluvia paikallisyksiköitä ja jotka ovat tyypiltään ja ilmastoltaan erilaisia osa-alueita) ohjaavat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien kriteerien sisällyttämistä kaupunkisuunnitteluun asiantuntijoiden valvonnassa. Muut paikallisyksiköt, jotka muodostavat NELS-verkoston ja koko Navarran, hyötyvät lentäjissä tuotetusta tietämyksestä, osallistumisesta koulutustilaisuuksiin ja pyrkimyksistä sisällyttää ilmastonmuutoskriteerit Navarran alueen alue- ja kaupunkisuunnitteluun.

EGOKI on osallistava hanke, joka toteutetaan agenttien teoreettisella ja käytännön koulutuksella, paikallisilla työpajoilla teknisten suunnittelukomiteoiden kanssa, keskusteluilla kunnallisissa täysistunnoissa, avoimilla keskusteluilla kansalaisten kanssa ja kokemusten jakamisella. Tämän prosessin päätteeksi NELS-verkosto on virallisesti toimittanut Navarran hallitukselle asiakirjan, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia alue- ja kaupunkisuunnittelun alalla ja joka voidaan ulottaa koskemaan koko Navarran aluetta teknisten suunnitteluohjeiden muodossa. Alue- ja maisemasuunnitteluvirasto vastaa sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja siirtämisestä kaikkiin kuntiin.

Ensimmäinen toimi koostui agenteille suunnatusta teoreettisesta ja käytännöllisestä koulutuksesta, jonka avulla on voitu lisätä yleistä tietämystä ja käynnistää neljän kunnan ryhmien tekemä työ pilottihankkeisiin sovelletun osallistavan menetelmän ansiosta.

Tämän jälkeen kehitettiin valvottu prosessi, jossa kussakin pilottihankkeessa määriteltiin toimenpide-ehdotus ja toimenpiteiden sisällyttäminen suunnitteluun eri mekanismien avulla ja koordinoidusti muiden kunnallisten ja alakohtaisten suunnitelmien kanssa. Tiimit ovat jakaneet tietoa vaihtamalla asiakirjoja ja pitämällä yhteisiä kokouksia.

Laaditut tekniset asiakirjat toimitettiin kunkin kunnan kaupunkisuunnittelulautakunnille, ja niistä keskusteltiin ja ne hyväksyttiin kunnan täysistunnossa, mikä takasi eri toimenpiteiden sisällyttämisen kuhunkin kunnan yleissuunnitelmaan.

Kutakin kuntaa varten noudatetut ja yksilöidyt menetelmät on kehitetty useissa vaiheissa, muun muassa seuraavissa: kunnan alueen luokittelu suhteessa ilmastoon, ilmaston vaihtelun tutkiminen, vaikutusten ja riskeille alttiiden järjestelmien ja alojen tunnistaminen, vaikutusketjujen priorisointi, haavoittuvuusanalyysi ja riskinarviointi sekä sopeutumistoimenpiteiden luonnehdinta niiden käyttöönotossa, täytäntöönpanossa ja toteutusmekanismeissa käytetyn suunnitteluvälineen sekä kunkin toimenpiteen soveltamisalan ja tarkoituksen mukaisesti.

Kuntatasolla käynnistettyjä merkittäviä toimenpiteitä olivat muun muassa seuraavat:

• Lämpötilan nousun vuoksi Corella on suunnitellut vahvistavansa kunnallisissa määräyksissään ja asetuksissaan asuntojen kunnostamista, varjostusjärjestelmien asentamista sekä veden keräämistä ja varastointia koskevia velvoitteita tai suosituksia ja kriteerejä sekä vahvistavansa rajoittavat ehdot ja rakentamisen kehittämiskriteerit, joilla varmistetaan asianmukainen ilmanvaihto, varjostus, kasvillisuus ja albedomateriaalien käyttö kaduilla ja aukioilla.
• Metsäpalojen riskin torjumiseksi Esteribar on harkinnut kaupunkien ja kehittyvien maiden luokittelua metsämassojen läsnäolon perusteella kaupunkikeskusten lähellä, palonkatkaisulinjojen luomista pelastuspalvelusuositusten mukaisesti, haavoittuvien väestöryhmien pääsyn päällekkäisyyttä ja käytön sääntelyä rakentamattomalla maalla mahdollisten tulipalojen välttämiseksi.
• Maiseman huonontumisen sekä biologisen monimuotoisuuden ja sadon vähenemisen riskin torjumiseksi Noian-Valle de Elorz on muun muassa perustanut vihreiden teiden verkoston (joka liittyy Agenda 21 -paikallisohjelman ympäristöstrategiaan) ja määrittänyt siten soveltuvan maan erityisen luokituksen, antanut etusijan kunnalliselle maalle ja määritellyt oikeudellisesti menettelyt muun kuin kunnallisen maan saamiseksi.
• Virtavesitulvien riskin vuoksi Villatuerta on harkinnut erilaisia sitoumuksia Iranzu-joen kanavalla, joka ylittää kaupungin ja sitä ruokkivat kanavat, mukaan lukien tulva-alueilla sijaitsevien kehityskelpoisten maa-alueiden luokittelun poistaminen luonnollisten helpotusvyöhykkeiden luomiseksi ja mekanismien perustaminen maan saamiseksi (vaihdot ja pakkolunastukset) sekä sääntelylammikon luominen kehittymätöntä maata koskevan erityissuunnitelman avulla.

EGOKI-hanke on Navarran paikallisyhteisöjen kestävän kehityksen verkoston (NELS-verkosto) aloite, ja sitä tukee Navarran hallitus (ympäristö- ja aluesuunnittelun pääosaston kautta) yhteistyössä Lursarea-Navarran alueen ja kestävän kehityksen viraston (joka on integroitu julkiseen yritykseen Nasuvinsa) kanssa. Corellan, Esteribarin, Noain-Valle de Elorzin ja Villatuertan kunnat kehittävät pilottikokemuksia ja osallistuvat hankkeen rahoittamiseen. Kaikki nämä tahot ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen hankkeen alussa vahvistaakseen sitoutumisensa yhteistyöhön.

Nämä neljä kuntaa ovat pilotoineet ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien kriteerien sisällyttämistä kaupunkisuunnittelukatsauksiinsa asiantuntijoiden (ja Tecnalia Research &ampin, Innovationin) valvonnassa. Muut NELS-verkoston muodostavat paikallisyksiköt hyötyvät pilottikokemuksista saadusta tietämyksestä sekä osallistumisesta koulutustilaisuuksiin ja sen edistämisestä, että ilmastonmuutoskriteerit sisällytetään alue- ja kaupunkisuunnitteluun Navarran alueella.

Lursarea ja Navarran hallitus antavat teknistä ja logistista tukea hankkeelle ja NELS-verkostolle. Lursarea on osallistunut hankkeen suunnitteluun, tarjonnut majoitusta ja teknistä tukea hankkeen koordinaattorille. Lisäksi Navarran hallitus, joka tällä hetkellä vastaa NELS-verkoston teknisestä sihteeristöstä (jonka kautta se tukee hanketta), on valvonut prosessin teknisiä näkökohtia alue- ja maisemanhoitopalvelusta.

Hanketta tukee maatalous-, kalastus-, elintarvike- ja ympäristöministeriö Biodiversity Foundation -säätiön kautta, ja se on saanut Biodiversity Foundation -säätiön kilpailupohjalta myöntämässä tukihaussa rahoitushyväksynnän ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien hankkeiden toteuttamiseen vuonna 2016.

EGOKI-hanketta on kehitetty osallistavan järjestelmän mukaisesti teknisten kurssien ja eri toimijoiden, paikallisten työpajojen, kunnallisten täysistuntojen keskustelujen ja yleisölle avointen keskustelujen avulla.

Erilaisille kohderyhmille (kunkin pilottikunnan teknisten ryhmien lisäksi) suunnattuja eri toimia, kuten koulutuskurssia ja teknistä loppuseminaaria, on levitetty NELS NETWORKin (Facebook ja Twitter) sähköpostin ja sosiaalisten verkostojen kautta sekä Navarran hallituksen verkkosivustolla julkaistuilla lehdistötiedotteilla.

Prosessi saatiin päätökseen kesäkuussa 2018, kun NELS-verkosto toimitti Navarran hallitukselle asiakirjan, joka sisälsi erityisiä alue- ja kaupunkisuunnittelua koskevia ehdotuksia, jotka voidaan laajentaa koskemaan koko aluetta suunnitteluperusteiden tai teknisten ohjeiden muodossa sen mukaan, miten alue- ja maisemasuunnittelupalvelu on saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Se, että neljä pilottikuntaa edustavat suurinta osaa Navarran kunnista ja sijaitsevat Navarran neljällä tärkeimmällä ilmaston osa-alueella, takaa töiden siirrettävyyden.

Prosessin aikana on ilmennyt pieniä haittoja, jotka eivät kuitenkaan ole estäneet toimien toteuttamista suunnitelmien mukaisesti ja tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti koulutukseen osallistuvilla toimijoilla on ollut alkuvaikeuksia (kunnalliset työryhmät mukaan lukien), kun he ovat yrittäneet omaksua uusia käsitteitä ja teknisiä näkökohtia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupunkisuunnittelun yhteydessä, sekä vaikeuksia sovittaa yhteen eri kuntaryhmien työn tahtia ja laatua tiettyinä aikoina. (Navarrassa useimmilla pienillä kunnilla ei ole erityisiä teknisiä asiantuntijoita, ja suunnittelun suunnitteluryhmillä on ollut erilainen ajankäyttö).

On tärkeää korostaa, että neljän pilottineuvoston poliittinen ja tekninen sitoutuminen EGOKIn kanssa on ollut lujaa ja että tietyissä tilanteissa ilmenneistä vaikeuksista huolimatta ne ovat tarjonneet ratkaisuja ja asettaneet hankkeen etusijalle. Tämä yhdessä yhteistyösuunnitelman ja sopimuksen allekirjoittaneiden yhteisöjen ryhmän yhtä lujan sitoutumisen kanssa on ollut tärkein menestystekijä.

Sopeutumiskriteerien sisällyttämistä suunnitteluun koskevan erityistyön toteuttamisen osalta on huomattava, että koska kyseessä on uusi aihe, eri tekniset asiantuntijat ovat käsitelleet työtä eri tavoin ja tehneet tehtävästä koota päätelmät yhteiseen asiakirjaan, jonka olisi ohjattava kaikkien Navarran kuntien tulevaa työtä.

Sen todentaminen, että paras tapa edetä tietämyksessä on oppia tekemällä ja jakamalla ja vertaamalla sitä, mitä työstetään, on ollut myönteinen kokemus, mikä osoittaa, että suunniteltu menetelmä on osoittautunut erittäin päteväksi. Se, että eri tiimit työskentelevät samanaikaisesti ja tukevat toisiaan, on ollut olennaisen tärkeää, koska se on helpottanut teknisten asiantuntijoiden motivointia kaikkina aikoina ja estänyt heitä lannistumasta, koska he eivät luota kykyynsä suoriutua tällaisesta uudesta tehtävästä.

Prosessin aikana on tunnistettu hyödyllisiä tietolähteitä sekä tiettyjä tietoaukkoja ja erityistutkimuksia, joita tarvitaan ilmastoskenaarioiden, vaarojen, haavoittuvuuden ja eri järjestelmien ja erityisalojen sopeutumiskyvyn tarkempaan määrittämiseen. Tästä näkökulmasta prosessista on ollut hyötyä myös sellaisten saatavilla olevien tietojen tunnistamisessa, joita saatetaan tarvita ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi alue- ja kaupunkisuunnitteluun ja tutkimusten tekemisen, indikaattorien keräämisen jne. tarpeen siirtämiseksi paikallisella tasolla Navarran ja Lursarean hallitukselle. Myönteinen näkökohta liittyy tarkkojen tietojen puuttumiseen, mikä on mahdollistanut teknisten asiantuntijoiden analyyttisten valmiuksien ja päätöksentekotaitojen parantamisen heidän harkintansa mukaan (asiantuntija-arvio).

Kaikkien sopimuksen allekirjoittaneiden tahojen tiivis yhteistyö ja valtion ilmatieteen laitoksen (Aemet) Navarran edustuston mukaan ottaminen on jälleen huomionarvoista, mikä on myös edistänyt hanketta koulutus- ja neuvonta-aloitteiden muodossa.

Kaikessa edellä mainitussa on korostettu EGOKI-hanketta hankkeena, joka helpottaa julkishallintojen ja ilmastonmuutokseen liittyvien tahojen välistä koordinointia ja edistää Navarran ilmastonmuutossuunnitelman (KLINA) kehittämistä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 54 365 euroa. Rahoitus on julkista, ja se tulee eri hallintoelimiltä (valtio-, alue- ja paikallishallinnolta).

Hanketta tukee maatalous-, kalastus-, elintarvike- ja ympäristöministeriö Biodiversity Foundation -säätiön kautta, ja se on saanut Biodiversity Foundation -säätiön kilpailupohjalta myöntämässä tukihaussa rahoitushyväksynnän ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien hankkeiden toteuttamiseen vuonna 2016.

Biologista monimuotoisuutta edistävä säätiö rahoittaa 70 prosenttia talousarviosta, ja sen myöntämä tuki on 38 055 euroa. Kolmekymmentä prosenttia eli 16 310 euroa (euroa) rahoitetaan NELS-verkostosta (13 310 euroa) ja pilottikaupunkien valtuustoista (750 euroa kummastakin).

Sekä Navarran hallitus että Lursarea-Navarran alue- ja kestävyysvirasto (joka on integroitu julkiseen Nasuvinsa-yhtiöön) tekevät yhteistyötä hankkeessa ja tukevat koordinaattoria seuraavasti: hallitus antaa tukea NELS-verkoston teknisen sihteeristön kautta, ja alue- ja maisemasuunnittelupalvelu toteuttaa jatkotoimia; Lursarea osallistuu hankkeen suunnitteluun ja tarjoaa koordinaattorille majoitusta ja teknistä tukea.

Hanke on saatettu onnistuneesti päätökseen: Navarran toimijat on koulutettu aluesuunnitteluun ja kaupunkisuunnitteluun. Neljä pilottikuntaa ovat saaneet prosessin päätökseen ja niiden työn johtopäätökset ovat siirrettävissä koko Navarraan. Työryhmien (kuntien teknisten asiantuntijoiden ja suunnitteluryhmien) osallistuminen on ollut ratkaisevan tärkeää. Tämän alan suunnittelutiimien koulutusta pidetään keskeisenä, jotta ilmastonmuutokseen sopeutumisen kriteerien sisällyttämistä muihin kunnallisiin yleiskaavoihin ja suunnitteluun voidaan laajentaa eri mittakaavoissa (Navarrassa työskentelee vain harvoja kaupunkisuunnittelijoita, jotka kaikki työskentelevät samanaikaisesti eri kunnissa).

EGOKI-hanke on ollut edelläkävijä Navarran alueen ja rakennetun ympäristön mukautuvan suunnittelun ja hallinnan perustamisessa, ja sen jatkuvuus on taattu agenttien koulutuksen, kaupunkisuunnittelukriteerien tai teknisten ohjeiden kehittämisen ja tämän työn koordinoinnin ansiosta Navarran ilmastonmuutossuunnitelman (KLINA) ja Life-ohjelman integroidun NADAPTA-hankkeen kehittämisen kanssa.

EGOKI tuo korkeaa tehokkuutta kustannus-hyöty-näkökulmasta, koska se on pystynyt saavuttamaan erittäin hyviä tuloksia vaatimattomalla budjetilla, jota ylläpidetään ja lisätään ajan mittaan.

EGOKI-hanke edistää Navarran aluehallituksen parhaillaan laatiman Navarran ilmastonmuutossuunnitelman (KLINA) tavoitteiden saavuttamista.

Syyskuu 2017 – kesäkuu 2018

Maribel Gómez, coordinadora proyecto EGOKI.

Teléfono: 848 420 666

Correo electrónico: egoki.rednels@gmail.com

Guía para la elaboración de planes locales de adaptación al cambio climático. MAGRAMA/OECC, 2015.Medidas para la mitigación y la adaptación al cambio climático en el planeamiento urbano: Guía metodológica. Red Española de Ciudades por el Clima, Sección de la Federación Española de Municipios y Provincias, 2017.