Allergeeninen puiden siitepöly

Altistuminen allergeeneille ilmassa olevasta siitepölystä tai niiden hengittämisestä voi laukaista allergisia reaktioita nenässä, silmissä ja keuhkoputkissa (astma), mikä puolestaan aiheuttaa unihäiriöitä, heikentynyttä elämänlaatua, joka johtuu heikentyneestä mielenterveydestä, tuottavuuden menetyksestä tai lasten heikentyneestä koulumenestyksestä, ja korkeita terveydenhuollon kustannuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutusten siitepölykausiin, pitoisuuksiin ja allergeenisuuteen odotetaan tulevaisuudessa lisäävän Euroopan väestön altistumista siitepölylle ja aeroallergeeneille.

Kliinisesti merkittävien siitepölykausien laskelmat tehdään ilmakehän koostumusmallilla. Tällä indikaattorilla seurataan vuodenajan vakavuutta (päivittäinen siitepöly kuutiometriä kohti) koivun ja lepän (1980–2022) ja oliivin (1990–2022) osalta. Se on laskettu European Pollen Reanalysis v.1.0 -tutkimuksesta, jossa lasketaan kasvien kehitystä kevään aikana, siitepölyn vapautumista, kuljetusta ja poistamista lämpötilan, maanpeitteen ja puulajien avulla ja yhdistetään ne Euroopan Aeroallergen-verkoston siitepölyhavaintoihin. Indikaattori mittaa myös siitepölykauden ajoitusta (alku, loppu ja kesto päivinä) ja vakavuuden muutosta vertaamalla vuosien 2013–2022 dekadaalikeskiarvoja syntymän ja lepän osalta vuosiin 1980–89 ja oliivin osalta vuosiin 1990–99.

Varaumat

Indikaattori tekee oletuksia kasvillisuuden jakautumiskartan pysymisestä vakiona kaikille vuosille ja jättää huomiotta puiden siitepölypitoisuuksien vuosittaiset vaihtelut. Siitepölykauden absoluuttisen tason ennustaminen kullekin vuodelle on kuitenkin vaikea tehtävä, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa asianmukaista Euroopan laajuista ratkaisua. Aiemmista havainnoista puuttui tietoja, joten analyysi rajoittui koivun ja lepän osalta vuosiin 1980–2022 ja oliivin osalta vuosiin 1990–2022.