Allergisoiva puiden siitepöly

Altistuminen ilmassa olevalle siitepölylle tai sen hengittämiselle voi aiheuttaa allergisia reaktioita nenässä, silmissä ja keuhkoputkissa (astma), mikä puolestaan aiheuttaa unihäiriöitä, heikentynyttä elämänlaatua mielenterveyden heikkenemisen vuoksi, tuottavuuden menetystä tai lasten heikentynyttä koulumenestystä ja korkeita terveydenhuoltokustannuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksen siitepölykausiin, pitoisuuksiin ja allergeenisuuteen odotetaan lisäävän Euroopan väestön altistumista siitepölylle ja aeroallergeeneille tulevaisuudessa.

Kliinisesti merkitykselliset siitepölykaudet lasketaan ilmakehän koostumusmallilla. Tällä indikaattorilla seurataan vuodenajan vakavuutta (päivittäinen siitepöly kuutiometriä kohti) koivun ja lepän (1980–2022) ja oliivien (1990–2022) osalta laskettuna European Pollen Reanalysis v.1.0 -menetelmästä, jossa lasketaan kasvien kehitys keväällä, siitepölyn vapautuminen, kuljetus ja poistaminen lämpötilan, maanpeitteen ja puulajien avulla ja yhdistetään ne Euroopan Aeroallergen-verkoston siitepölyhavaintoihin. Indikaattori tarjoaa myös siitepölykauden ajoituksen (alkamis-, päättymis- ja kesto päivinä) ja vakavuuden muutoksen mittarin vertaamalla vuosien 2013–2022 vuosikymmenten mediaaneja syntymän ja lepän osalta vuosiin 1980–1989 ja oliivin osalta vuosiin 1990–1999.

Luolat

Indikaattorissa tehdään oletuksia siitä, että kasvillisuuden levinneisyyskartta pysyy vakiona kaikkina vuosina, eikä siinä oteta huomioon puiden siitepölypitoisuuksien vuosittaisia vaihteluja. Siitepölykauden absoluuttisen tason ennustaminen kullekin vuodelle on kuitenkin vaikea tehtävä, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa asianmukaista Euroopan laajuista ratkaisua. Aiemmista havainnoista puuttui tietoja, joten analyysi rajoittui koivun ja lepän osalta vuosiin 1980–2022 ja oliivin osalta vuosiin 1990–2022.