Metsäpalovaara, savu ja syyksi luettavat kuolemat

Altistuminen maastopalojen savulle, mukaan lukien pienhiukkaset (PM2.5), liittyy silmän, nenän, kurkun ja ihon ärsytykseen ja lisääntyneeseen riskiin pitkäaikaisista haitallisista sydän- ja verisuonitaudeista ja hengityselimistä. Vaikka eurooppalainen palontorjunta ja -hallinta on parantunut esiteollisesta ajasta, ilmastonmuutoksen aiheuttama lisääntynyt palovaara sekä epidemiologiset ja demografiset suuntaukset uhkaavat lisätä metsäpalojen savun aiheuttamaa terveystaakkaa.

Tällä indikaattorilla seurataan ilmaston aiheuttamaa muutosta maastopalovaarassa (palosääindeksi), arvioidaan muutoksia maastopaloista peräisin olevien PM2,5-hiukkasten vuotuisessa altistuksessa ja arvioidaan maastopaloista peräisin olevien PM2,5-hiukkasten aiheuttamia kuolemia.

Varaumat

Tällä hetkellä ei ole yleisesti hyväksyttyä maastopalo-PM2.5:lle ominaista altistusvastetoimintoa. Epidemiologinen kirjallisuus, joka yhdistää maastopalojen savun terveysvaikutuksiin, on edelleen vähäistä erityisesti Euroopan väestölle, ja altistumisen arviointimenetelmät vaihtelevat tutkimusten välillä. Indikaattorissa käytetyssä altistus-vastefunktiossa oletetaan, että muista lähteistä peräisin olevien PM2,5- ja PM2,5-maastopalojen myrkyllisyys ja altistumisalue ovat samanlaiset. Indikaattori käyttää satelliittimittauksia PM2,5-pitoisuuksien määrittämiseen, kun otetaan huomioon koko pystysuora ilmakehän pylväs, kun taas pääasiassa maanpinnan PM2,5-hiukkaset vahingoittavat terveyttä. Altistuminen muille maastopalojen, myös PM10-hiukkasten, aiheuttamille epäpuhtauksille ei sisälly indikaattoriin. PM2,5-hiukkasille altistumisen laskemiseen käytetyt Euroopan PM2,5-tiedot ja GEOSTATin väestöruudukot olivat rajallisia, minkä vuoksi arviot olivat saatavilla vasta vuodesta 2003 alkaen. Lisäksi arvioon sisältyvien maiden määrä vaihtelee vuosien välillä viikoittaisten kuolleisuustietojen saatavuuden vuoksi.