Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)

Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) on YK:n erityisjärjestö. Se on YK-järjestelmän arvovaltainen ääni maapallon ilmakehän tilasta ja käyttäytymisestä, sen vuorovaikutuksesta valtamerien kanssa, sen tuottamasta ilmastosta ja siitä johtuvasta vesivarojen jakautumisesta.

WMO:hon kuuluu 189 jäsenvaltiota ja aluetta (4. joulukuuta 2009). Se on peräisin Kansainväliseltä ilmatieteelliseltä järjestöltä (IMO), joka perustettiin vuonna 1873. Vuonna 1950 perustetusta WMO:sta tuli YK:n erityisjärjestö vuonna 1951 meteorologian (sää ja ilmasto), operatiivisen hydrologian ja niihin liittyvien geofysikaalisten tieteiden alalla. Koska sää, ilmasto ja veden kierto eivät tunne kansallisia rajoja, maailmanlaajuinen kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä meteorologian ja operatiivisen hydrologian kehittämiseksi sekä niiden soveltamisesta saatavien hyötyjen hyödyntämiseksi. WMO tarjoaa puitteet tällaiselle kansainväliselle yhteistyölle. WMO on - UNEPin kanssa - yksi IPCC:n emojärjestöistä. WMO:lla on aktiivinen rooli maailmanlaajuisen ilmastopalvelujärjestelmän kehittämisessä haavoittuvuuden ja sopeutumisen arvioinnin tueksi. Genevessä Sveitsissä 31. elokuuta – 4. syyskuuta 2009 kokoontunut kolmas maailman ilmastokokous (WCC-3) kokosi yhteen yli 2 000 ilmastotieteilijää, alakohtaista asiantuntijaa ja päätöksentekijää. Konferenssissa luotiin tänään ilmastopalvelujen maailmanlaajuinen kehys, jonka tarkoituksena on ”vahvistaa tieteeseen perustuvien ilmastoennusteiden ja -palvelujen tuotantoa, saatavuutta, toimittamista ja soveltamista”.