Kuivuuden ja palon seurantakeskus ja varhaisvaroitusjärjestelmä (DISARM)

DISARM-hankkeessa (kuivuudenja metsäpalojen seurantakeskus ja varhaisvaroitusjärjestelmä)pyritään kehittämään yhdennettyjä palveluja, joilla tuetaan kuivuuden ja metsäpalojen ennustamista ja ennaltaehkäisyä. Yleisenä tavoitteena on luoda Kreikkaa, Bulgariaa ja Kyprosta yhdistävä innovatiivinen ja integroitu seurantakeskus ja varhaisvaroitusjärjestelmä, jotka ovat keskeinen väline ympäristönsuojelussa ja edistävät siten kestävää kehitystä alueella.
Käyttämällä uusimpia lähestymistapoja DISARM auttaa ennustamaan kuivuuden ja maastopalojen riskiä
Balkanin ja Välimeren alueella sekä arvioimaan riskejä muuttuvassa ilmastossa. Lisäksi kehitetään nopean vasteen järjestelmä metsäpalokäyttäytymisen lyhyen aikavälin ennustamiseen ja perustetaan seurantakeskus metsäpalotoiminnan lähes reaaliaikaiseen seurantaan. Järjestelmä perustuu korkean resoluution sääennusteiden, metsäpalojen leviämismallien, metsäpalojen havaitsemiseen ja biomassan arviointiin käytettävien satelliittitietojen, pintahavaintojen ja kuukausittaisten ennustejärjestelmien käyttöön. Lisäksi DISARM sisältää työpöytä- ja mobiilisovelluksen, jota käytetään hankkeen tuotosten levittämiseen, mikä lisää yleistä tietoisuutta kuivuudesta ja metsäpaloista. Tämä sovellus tarjoaa käyttäjille myös yksinkertaisen työkalun metsäpalojen ilmoittamiseen sekä kuolleen biomassan esiintymiseen, mikä on erittäin tärkeää tulipalon syttymisen kannalta.

Alueviranomaiset voisivat hyötyä DISARM-järjestelmästä suoraan valmistelutoimien perustamisessa/ohjelmoinnissa. Pelastuslaitokset ja palokunnat parantavat metsäpalojen torjuntavalmiuksiaan järjestelmän avulla. Suuret julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmät hyötyvät DISARM-ohjelmasta interaktiivisen mobiilisovelluksen avulla. Tämä lähestymistapa tarjoaa kansalaisille hyödyllistä tietoa, mutta ottaa heidät myös aktiivisesti mukaan tiedon tuottamiseen.

DISARM-hankkeessa käsitellään kuivuus- ja metsäpaloriskiä koskevien tarkkojen ja oikea-aikaisten havaintojen ja ennusteiden toimittamisen ongelmaa kokonaisvaltaisen ja ylikansallisen lähestymistavan avulla.  Kansainvälinen lähestymistapa on tarpeen, koska se mahdollistaa kunkin kumppanin asiantuntemuksen hyödyntämisen ja käytettävissä olevien resurssien jakamisen. Vuorovaikutus loppukäyttäjien/sidosryhmien kanssa Balkanin ja Välimeren alueella mahdollistaa järjestelmän testaamisen/arvioimisen erilaisia tarpeita varten, mitä ei voitaisi saavuttaa, jos jokainen kumppani työskentelisi erikseen.