Merkkejä varhaisesta sopeutumisesta ilmastonmuutokseen (EARLY-ADAPT)

Lähes 8 prosenttia kuolemista johtuu ympäristön lämpötiloista, mutta ilmaston lämpenemisen tulevista vaikutuksista tiedetään vain vähän. Euroopassa on viime vuosina pantu yhä enemmän täytäntöön sopeutumisstrategioita, mutta IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan niiden tehokkuudesta ei ole vieläkään näyttöä. Viime vuosina sopeutumistoimenpiteet ovat alkaneet tuottaa myönteisiä hyötyjä yhteiskuntien hyvinvoinnille, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, mutta se, missä määrin ne vähentävät tehokkaasti ihmisten haavoittuvuutta, on suurelta osin epäyhtenäistä eurooppalaisten yhteiskuntien välillä ja sisällä.

EARLY-ADAPTin yleisenä tavoitteena on analysoida yhdessä kansanterveyden viimeaikaisten suuntausten ympäristötekijöitä (ilmastonvaihtelu, ilmansaasteet, aavikkopöly ja tartuntataudit) ja sosioekonomisia tekijöitä (makrotalous, ikääntyminen, eriarvoisuus ja sukupuolten välinen kuilu) keskittyen ihmiskuolleisuuteen, sairaalahoitoon, työtapaturmiin sekä äitien ja lasten terveyteen. EARLY-ADAPTin liikkeellepaneva hypoteesi on, että eurooppalaiset yhteiskunnat alkavat sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta varhaisen sopeutumisen tehokkuus vaihtelee väestöryhmien välillä ja ajan myötä. Hankkeen avulla voidaan havaita, ymmärtää ja kvantifioida ihmisten sopeutumista edistäviä tekijöitä ja eriarvoisuutta maiden, alueiden, kaupunkien ja yhteiskuntaryhmien välillä.

EARLY-ADAPT yhdistää useita terveystuloksia sekä ympäristöön liittyviä ja sosioekonomisia tekijöitä, jotta voidaan tehdä numeerisesti intensiivinen epidemiologinen analyysi päivittäisten spatiotemporaalisten tietoaineistojen välillä. Hankkeessa käytetään erilaisia tietokerroksia ja monitasoisia paikallisia regressiotekniikoita varhaisen sopeutumisen tekijöiden mittakaavan ja spatiotemporaalisen heterogeenisyyden analysoimiseksi.

Kun EARLY-ADAPT on luonut homogeenisen, koko mantereen kattavan tietokannan ihmisten terveydestä Euroopassa, se mallintaa terveyden ja ympäristön välistä suhdetta ja kvantifioi sitten yhteiskunnallisten tekijöiden muuttavan vaikutuksen. Lopuksi hankkeessa tehdään ennustettavuusanalyysi, jossa määritetään realistisimmat sopeutumisskenaariot tulevaisuuden terveysennusteita varten.