Katastrofaalisiin luonnonuhkiin liittyvien riskinhallintakumppanuuksien tehostaminen Euroopassa (ENHANCE)

Luonnonkatastrofien esiintymistiheys ja taloudelliset vahingot ovat lisääntyneet Euroopassa. Tappioiden odotetaan kasvavan edelleen kaupunkien ja talouden toiminnan sekä ilmastonmuutoksen seurauksena. Luonnonuhkista aiheutuvan riskin pienentäminen edellyttää katastrofiriskin vähentämistä. Katastrofiriskin vähentäminen on kuitenkin monimutkainen tehtävä, johon osallistuu monia toimijoita ja joka ulottuu usein eri aloille ja eri maantieteellisille alueille. ENHANCE-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja analysoida uusia tapoja parantaa yhteiskunnan kykyä sietää katastrofaalisia luonnonkatastrofien vaikutuksia.

Tämän vuoksi ENHANCE-hankkeessa suositellaan (uusia) monialaisia kumppanuuksia katastrofiriskin vähentämisen hallinnoimiseksi kymmenen tapaustutkimuksen perusteella. Merten aluesuunnitteluun osallistuu kumppaneita julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioista. Hankkeiden tulokset osoittavat, että merten aluesuunnittelulla voidaan parantaa merkittävästi katastrofiriskien hallintaa. Pääomalähestymistavan mukaisesti merten aluesuunnittelua arvioitiin sen perusteella, miten terveellisiä ne ovat selviytymään luonnonkatastrofeista. Arvioinnin perusteella annettiin seuraavat yleiset suositukset, jotka tukevat katastrofiriskin vähentämistä koskevaa UNISDR:n Sendain kehystä ja UNFCCC:n menetyksistä ja vahingoista käytävää keskustelua.

Riskinarviointi:

• Riskien ääri-ilmiöt ja taloudelliset vahingot olisi otettava huomioon kansainvälisissä riskinvähentämis- ja riskinrahoitusaloitteissa. Tämä tukee sekä Sendain kehystä että UNFCCC:n menetyksiä ja vahinkoja koskevaa lähestymistapaa.
• Luotettavat ja tarkat riskitiedot ovat avainasemassa merten aluesuunnittelun toimivuuden kannalta. Tätä varten on välttämätöntä saada empiirisiä tappiotietoja, ja tällaisten tietojen julkistaminen edellyttää yhteisiä toimia.
• Ääriarvojen riskinarviointimenetelmät ääriarvoanalyysin ja yhteisten todennäköisyysjakaumien (Copula’s) avulla parantavat merkittävästi riskiskenaarioiden luotettavuutta.
• Välilliset taloudelliset vaikutukset, jotka aiheutuvat katastrofeista alueilla, joihin vaikutukset eivät kohdistu suoraan mutta jotka liittyvät katastrofialueeseen tavaroiden ja palvelujen toimittamisen kautta, voivat olla jopa 40 prosenttia kokonaisvahingoista. Lisätutkimusta tarvitaan sopeutumisvaihtoehtojen arvioimiseksi edelleen tämän riskin pienentämiseksi.

Havainto ja käyttäytyminen:

• Riskien havaitseminen on tärkeä tekijä katastrofiriskin vähentämisessä. Riskien havaitsemiseen vaikuttavat suurelta osin muun muassa seuraavat tekijät: kokemus ihmisten aiemmista katastrofeista, taloudellisista kannustimista ja sosioekonomisista olosuhteista.
• Riskiä voidaan vähentää jopa 35 prosenttia kohdentamalla kotitalouksien yksilöllinen käyttäytyminen paremmin katastrofiriskin vähentämiseen esimerkiksi tiedottamalla asiasta ja tarjoamalla taloudellisia kannustimia, kuten vakuutusten omavastuuosuuksia.
• Tulvadirektiivin kaltaisella EU:n sääntelyllä olisi tarjottava enemmän kannustimia kotitalouksille ja aktivoitava katastrofiriskin vähentämisen valtava potentiaali yksilöiden kautta.
• Vakuutusjärjestelmät olisi kytkettävä paremmin EU:n sääntelyyn (tulvadirektiivi, Solvenssi II, EU:n solidaarisuusrahasto), koska niillä on jo tiiviit yhteydet yksittäisiin kotitalouksiin ja ne voivat edistää katastrofiriskin vähentämistä paikallistasolla.
• Tätä varten tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten ihmiset suhtautuvat katastrofiriskiin ja käyttäytyvät sitä kohtaan. Agenttipohjaiset mallit ovat tehokkaita työkaluja, joilla voidaan simuloida ihmisen käyttäytymisen vaikutuksia katastrofiriskin vähentämiseen.

Insurance & Taloudelliset välineet:

• Riskinsiirtojärjestelmät, kuten vakuutus ja EU:n solidaarisuusrahasto, ovat elinkelpoisia vasta tulevaisuudessa, kun turvatoimia ja katastrofiriskin vähentämistä lisätään huomattavasti.
• Ilman katastrofiriskin vähentämistä esimerkiksi tulvavakuutusmaksut useissa EU-maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, voivat nousta jopa 120 prosenttiin.

Katastrofiriskin vähentäminen/sopeuttaminen

• Riskinvähentämistoimenpiteet voivat vähentää riskiä merkittävästi. Yksittäisten kotitalouksien osallistamiseksi tarvitaan lisätoimia.
• Sopeutumis- ja katastrofiriskin vähentämistoimien olisi katettava koko ala: varoitusjärjestelmistä, suojauksesta aluesuunnitteluun.