Maaperän toimintojen parantaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kestävien viljelytekniikoiden avulla (LIFE HELPSOIL)

Life HelpSoil -hankkeella pyrittiin testaamaan innovatiivisia ratkaisuja ja demonstroimaan maaperän hoitokäytäntöjä maaperän laadun parantamiseksi, jotta maatalousjärjestelmät kestäisivät paremmin ilmastonmuutosta. Hankkeen erityistavoitteita olivat muun muassa seuraavat: i) sellaisten käytäntöjen täytäntöönpano, joilla parannetaan maaperän orgaanisen hiilen sitomista, maaperän hedelmällisyyttä ja biologista monimuotoisuutta ja suojellaan eroosiolta useilla tiloilla maatalouden kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi; ii) suojelukäytäntöjen ja innovatiivisten tekniikoiden yhdistäminen keinokastelun tehostamiseksi, lannoitteiden, erityisesti karjanlannan, tehokkuuden parantamiseksi ja torjunta-aineiden käytön rajoittamiseksi; ja iii) maaperän ekosysteemitoimintojen indikaattorien ja uusien tekniikoiden kehittäminen hankkeessa testattujen käytäntöjen ympäristöhyötyjen arvioimiseksi.

LIFE HelpSoil -hankkeessa toteutettiin ja testattiin maaperän suojelukäytäntöjä 20 koetilalla Pohjois-Italian Po-tasangolla kolmen kasvukauden aikana. Hankkeessa integroitiin innovatiivisia tekniikoita ja parhaita käytäntöjä maaperän suojeluun ja eroosion torjuntaan (esim. no-till kylvö, strip-tillage ja peitekasvit). vedenkulutuksen vähentäminen kastelun aikana (esim. mikrokastelu, lannoitteiden kastelu ja maanalainen kastelu); karjanlantaa käyttävät uudet lannoitustekniikat (esim. maanalaiset jakelujärjestelmät); ja innovatiiviset käytännöt kasvitautien torjumiseksi (esim. luonnollisten lannoitteiden käyttö mikro-organismien kannustamiseksi ritsosfäärissä). Sopivimmat tekniikat otettiin käyttöön kaikilla koetiloilla.

Tulokset osoittivat, että nämä käytännöt paransivat maaperän toimintoja ja tukivat ilmastonmuutokseen sopeutumista, koska ne olivat kestäviä maataloustekniikoita. Käytännöt paransivat maaperän ominaisuuksia, kuten orgaanisen hiilen pitoisuutta ja biologista hedelmällisyyttä, ja johtivat kasteluveden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden tehokkaampaan käyttöön koealoilla. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemistä tuettiin käytäntöjen tuloksena lisäämällä hiilidioksidin sitomista maaperään, vähentämällä fossiilisten polttoaineiden kulutusta maataloustöissä, kuten kynnössä, ja vähentämällä maaperän kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjä. Energiankulutuksen väheneminen 15–55 prosentilla merkitsee myös kustannussäästöjä, jotka johtuvat polttoaineen, lannoitteiden, rikkakasvien torjunta-aineiden, veden ja muiden kulutushyödykkeiden, kuten siementen ja kompostin, käytön vähenemisestä. Hyötytaso riippuu useista ympäristötekijöistä (esim. maaperän tyyppi, ilmasto) ja teknisistä tekijöistä (esim. viljelykasvin tyyppi), jotka vaihtelevat kullakin esittelytilalla.