Ennallistetaan aavikoituneita alueita innovatiivisella puunkasvatusmenetelmällä Välimeren rajan yli selviytymiskyvyn parantamiseksi (LIFE The Green Link)

Välimeren alueella ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä havaittavampia ja vakavampia. Monet puolikuivat alueet kärsivät veden saatavuuden merkittävästä heikkenemisestä ja lämpötilan noususta, mikä on lisännyt aavikoitumista ja metsäpalojen esiintyvyyttä. Kuivan ja tuottamattoman maaperän käsittely edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa sopeutumistoimenpiteillä, joilla vähennetään Välimeren ekosysteemien haavoittuvuutta ja vahvistetaan niiden häiriönsietokykyä.

LIFE The Green Link -hankkeen päätavoitteena on esitellä innovatiivinen viljelymenetelmä, jolla korvataan kastelu käyttämällä vesikauhoja aavikoituneilla alueilla, joilla ennallistamisen epäonnistumisaste voi olla jopa 70 prosenttia. Niin kutsuttu Cocoon-järjestelmä on valmistettu kierrätetystä sarjakuvasta, se on erittäin vesitehokas, edullinen ja 100-prosenttisesti biohajoava ja sen eloonjäämisaste on 90 prosenttia kokeissa ilman kastelua.

Erityistavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

• osoitetaan, että Välimeren alue voi torjua ilmastonmuutosta tehokkaalla välineellä kuudella kokeilulla kolmessa aavikoitumisesta kärsivässä maassa;
• paremman ja kestävämmän teknologian taloudellisen toteutettavuuden osoittaminen puiden istuttamiseksi ilman kastelua;
• Suunnitellaan erityisiä ekologisia toimia, joilla vastataan ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimuksiin valitsemalla kotoperäisiä ja selviytymiskykyisiä lajeja, jotka selviytyvät ennustetuissa bioilmastoissa vuosina 2050–2100.
• Otetaan käyttöön uusia menetelmiä biologisen monimuotoisuuden, maaperän hiilivaraston, maaperän häviämisen ja ihmisten hyvinvoinnin mittaamiseksi keskipitkällä aikavälillä ja mahdollistetaan samalla ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sietokyvyn arviointi tulevaisuudessa.
• Ekosysteemipalvelujen kartoittaminen maisematasolla sopeutumisstrategioiden parantamiseksi sillä perusteella, että hankkeen myönteisten tulosten parempi ymmärtäminen parantaa tulevaa skaalaamista ja päätöksentekoa; ja
• Toistetaan hankesyklin aikana saatuja hankekokemuksia ottamalla sidosryhmät (tutkimuslaitokset, pk-yritykset, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja paikallisyhteisöt) aktiivisesti mukaan jakamaan menetelmiä ja tuloksia käyttöönottoa varten koko Etelä-Euroopassa.