Kalastusyhteisöjen sopeutuminen kohdelajien ilmastovetoisiin muutoksiin

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia meriympäristön lajien levinneisyydessä, häiritsee kalastajia ja kalastusyhteisöjä ja uhkaa elintarviketurvaa. Nämä muutokset vaikuttavat kaikkeen kalastustoimintaan pienimuotoisesta kalastuksesta teolliseen kalastukseen ja vaikuttavat elinkeinoihin, talouteen ja yhteiskuntaan koko kalojen ja äyriäisten toimitusketjussa. Kalastuksen ymmärtäminen sosiaalis-ekologisina järjestelminä, joihin sisältyy kohteena olevia kantoja, kalastajia ja kalastusalaa koskevia dynaamisia vastauksia ja palautteita, on keskeinen näkökohta pohdittaessa kalastuksen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tässä perspektiivissä esitetään lyhyt yhteenveto kohdelajien levinneisyysmuutosten ekologisista ja sosioekonomisista vaikutuksista. Ehdotetaan selviytymiskykyä koskevaa näkökulmaa, jossa kalastuksen yhtenäiset eurooppalaisen ilmatilan avulla voidaan vastata ilmastonmuutokseen ylläpitämällä järjestelmää, selviytymällä siitä, sopeutumalla siihen ja/tai muuttamalla sitä. Näihin väyliin liittyvät toimet ja riskit yksilöidään yksilöllisellä ja kollektiivisella tasolla. Keskustelun kohteena on joukko erityisiä toimintavaihtoehtoja, joilla voidaan puuttua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin lajien levinneisyysalueen muutoksiin liittyviin ekologisiin ja sosioekonomisiin vaikutuksiin. Ratkaisuja ovat muun muassa johtamiskäytäntöjen muuttaminen mukautuvammiksi, joustavammiksi ja osallistavammiksi; uusien markkinoiden luominen ja lisäarvon tuottaminen nykyisille markkinatuotteille ja niiden arvoketjuille; tai säilyttämistoimenpiteitä, kuten kalastuskieltoja, suojeltuja merialueita ja uusia kansainvälisiä sopimuksia.