Itävallan erityiskertomus terveydestä, väestökehityksestä ja ilmastonmuutoksesta – tiivistelmä poliittisille päättäjille

Ilmastonmuutoksenvaikutukset terveyteen tuntuvat jo nyt, ja niitä voidaan pitää Itävallassa kasvavana terveysuhkana. Odotettavissa olevat vakavimmat ja kauaskantoisimmat vaikutukset ovat kuumuudesta johtuvat terveysvaikutukset. Myös muutokset ekosysteemeissä, jotka vaikuttavat siitepölyallergioiden ja vektorivälitteisten tartuntatautien jakautumiseen, esiintymistiheyteen, tyyppeihin ja vakavuuteen sekä muuttavat sade- ja myrskymalleja, uhkaavat terveyttä. Lisäksi väestörakenteen ja -koostumuksen muutos, mukaan lukien väestön ikääntyminen ja muuttoliike, voi lisätä terveysriskeille altistuvien ihmisten määrää. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti väestön alaryhmien kesken, koska esimerkiksi ikääntyneet ihmiset ovat fysiologisesti alttiimpia äärimmäiselle kuumuudelle, kun taas muuttajilla, joilla on vähemmän sosioekonomisia resursseja, on heikompi sopeutumiskyky.
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten lieventämiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi on
kuitenkin monia toimintavaihtoehtoja. Nämä vaihtelevat vaikeasti tavoitettavien ihmisten paremmasta tiedottamisesta kaupunkisuunnittelutoimenpiteisiin lämmön lisääntyessä, erittäin allergisoivien kasvien parempaan hallintaan sekä äärimmäisten sääilmiöiden integroituun tapahtumadokumentaatioon kohdennetumpia toimenpiteitä varten, joilla vahvistetaan omavaraisuutta. Tartuntatautien varhaista havaitsemista varten on parannettava väestön ja terveydenhuoltohenkilöstön terveysosaamista ja ilmastoon liittyvää terveyseroja voidaan välttää myös parantamalla terveysosaamista.

Samalla ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat myös tuottaa terveyshyötyjä, ja näitä ilmastonmuutoksen hillinnän terveyshyötyjä olisi korostettava ilmastotoimia edistettäessä.

Muutoksenkäynnistäminen ilmaston ja terveyden yhtymäkohdassa edellyttää ilmasto- ja terveyspolitiikan alojen välistä yhteistyötä ja tarjoaa houkuttelevan tilaisuuden panna samanaikaisesti täytäntöön Itävallan terveystavoitteet, Pariisin ilmastosopimus ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet. Transformaatiotutkimuksen ja tutkimusvetoisen opetuksen avulla tiede voi nopeuttaa transformatiivisia kehityspolkuja ja edistää uusia tieteidenvälisiä ratkaisuja ongelmiin.