Taloudellinen motivaatio rannikkotulvien torjuntaan Euroopassa

Äärimmäiset merenpinnat voivat nousta Euroopassa jopa metrin tai enemmän tämän vuosisadan loppuun mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä asettaa merkittäviä haasteita rannikkoyhteisöjen suojelulle. Tässä tutkimuksessa esitetään kattava analyysi taloudellisesti tehokkaista suojeluskenaarioista Euroopan rannikoilla tällä vuosisadalla. Työssä käytettiin todennäköisyyksiin perustuvaa kehystä, joka yhdistää kaikkien koulunkäynnin keskeyttämisen osatekijöiden ja tulvavesien dynaamiset simulaatiot, vaikutusmallinnuksen ja patojen nostamisen kustannus-hyötyanalyysin. Tulokset osoittavat, että vähintään 83 prosenttia Euroopan tulvavahingoista voitaisiin välttää nostamalla patoja taloudellisesti tehokkaalla tavalla 23,7–32,1 prosentilla Euroopan rannikosta, erityisesti alueilla, joilla on arvokkaita taajamia. Investointien keskimääräinen hyöty-kustannussuhde Euroopassa vaihtelee 8,3:sta 14,9:ään, kun taas maakohtaisesti se vaihtelee 1,6:n ja 34,3:n välillä, mikä parantaa tehokkuutta skenaariossa, jossa kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat ja sosioekonominen kasvu voimakasta.

Rannikkoalueiden tulvariskianalyysi perustui Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämään LISCOAST-malliin (laajamittainen yhdennetty merenpinnan ja rannikon tason arviointiväline). Modulaarinen viitekehys on kehitetty arvioimaan säähän liittyviä vaikutuksia rannikkoalueilla nykyisissä ja tulevissa ilmastoissa. Siinä yhdistetään uusimpia suuren mittakaavan mallintamisvälineitä ja tietoaineistoja vaarojen, altistumisen ja haavoittuvuuden kvantifioimiseksi ja niistä aiheutuvien riskien laskemiseksi. Mallinnuskehystä laajennettiin edelleen, jotta voitiin arvioida patokorkeuden nostamisen kustannuksia ja hyötyjä ja löytää optimaalinen mukautussuunnitelma, joka perustuu nettonykyarvon maksimointiin. Euroopan rannikoiden nykyiset ja tulevat äärimmäiset merenpinnat perustuvat uusimpiin ennusteisiin merenpinnan noususta, aalloista, myrskyistä ja vuorovesistä, jotka aiheuttavat suuria päästöjä (RCP8.5) ja kohtalaisia päästöjä (RCP4.5).