Ekosysteemipohjaiset lähestymistavat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen – esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja Euroopassa saaduista kokemuksista

Tässä raportissa dokumentoidaan ja analysoidaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka koskevat ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen Euroopassa. Ekosysteemipohjaiset lähestymistavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen määritellään ekosysteemien käyttämiseksi hiilen varastointi- ja sitomispalveluissaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi. Ekosysteemipohjaisilla sopeutumista koskevilla lähestymistavoilla tarkoitetaan biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen käyttöä osana yleistä sopeutumisstrategiaa, jolla autetaan ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. näihin lähestymistapoihin voi sisältyä ekosysteemien kestävä hoito, säilyttäminen ja ennallistaminen osana yleistä sopeutumisstrategiaa, jossa otetaan huomioon paikallisyhteisöille koituvat moninaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset sivuhyödyt.

Tässä tutkimuksessa koottiin 101 tapaustutkimusta: Niistä 13 on EBM:ää, 49 EPV:tä ja 39 luonnonsuojelun mukauttamista (joista yhdeksää käytettiin EPV:lle tiedottamiseen), ja ne kattavat yli 17 Euroopan maata (jotkin hankkeet olivat alueellisia).
Kaikkien näiden hankkeiden
tarkastelu osoitti, että ekosysteemipohjaiset lähestymistavat sopeutumiseen ja hillitsemiseen tuovat sopeutumisen tai hillitsemisen lisäksi useita ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Monet EPV:n lähestymistavat edistävät myös EBM:ää ja päinvastoin. Näistä hyödyistä huolimatta tutkimukset osoittivat, että EPV:n ja EBM:n lähestymistapojen omaksumiselle on useita esteitä. Kolme suurinta estettä ovat seuraavat: huomattavan maantarve, yhteisöjen vastustus ja rahoituksen puute.