Euroopan metsäekosysteemit: Keskeiset liittolaiset kestävässä kehityksessä

Euroopan metsät ovat elintärkeitä, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 15 ja 6, jotka liittyvät elämään maalla sekä puhtaaseen veteen ja sanitaatioon. Euroopan metsäekosysteemien nykytilaan, yhteiskunnallisiin vaatimuksiin ja muihin paineisiin vaikuttaviin tekijöihin sekä niiden hallinnointiin perehtyminen on olennaisen tärkeää tehokkaan hallinnoinnin ja päätöksenteon kannalta paikallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla. Tässä katsauksessa esitetään Euroopan metsien tärkeimmät ominaispiirteet ja joitakin keskeisiä suuntauksia, jotka liittyvät niiden laajuuteen ja tilaan.

Keskeiset viestit

Metsät muodostavat EU-27:n suurimman maaekosysteemin, jonka pinta-ala on noin 160 miljoonaa hehtaaria. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia metsistä on pääosin luonnontilaisia. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien osuus on alle 4 prosenttia. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan biologisen monimuotoisuuden kannalta, koska ne ovat vakaampia, kestävämpiä ja häiriöihin sopeutuvampia kuin muunnetut metsät.

Noin 10 prosenttia EU-27:n vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä absorboituu ja varastoituu metsämaahan ja biomassaan.

Tehostetut maankäytön muutokset ja metsien hyödyntäminen ovat tällä hetkellä merkittävimpiä metsiin kohdistuvia uhkia. Ilmastonmuutoksen odotetaan kuitenkin ohittavan ne paikallisella ja alueellisella tasolla.

Äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys, voimakkuus ja laajuus lisääntyvät metsäekosysteemeissä. Tuulenheitto on merkittävin häiriö, jonka jälkeen tulevat tulipalot. Hyönteisepidemiat ovat kaksinkertaistaneet osuutensa vahingoista viimeisten 20 vuoden aikana.

Koska biomassan kysyntä kasvaa jatkuvasti, metsiin ennustetaan kohdistuvan lisää ekologista rasitusta.