Metsiin perustuva ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Euroopassa - tieteestä politiikkaan

Metsät ja puutuotteet ovat osa maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektoria, joka EU:ssa poistaa noin 10 prosenttia Euroopan unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, tällä hetkellä 256 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Euroopan komission ehdottamien poliittisten tavoitteiden mukaan alan on poistettava lisäksi noin 50 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä ja 170 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Tieteellisen kirjallisuuden tarkastelun perusteella uusi From Science to Policy -tutkimus osoittaa, että metsäkadon välttämisen, metsittämisen/uudelleenmetsittämisen, puunkäytön muutosten ja kaskadikäytön yhteenlaskettu hillitsemispotentiaali on EU:ssa jopa 72 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Tämä voisi nousta 125 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuodessa yhdistettynä metsien suojelutoimiin, 138 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuodessa yhdistettynä muuhun aktiiviseen metsänhoitoon tai 143 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuodessa yhdistettynä metsänkorjuun vähenemiseen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin metsien kykyyn poistaa hiilidioksidia, koska se voi sekä lisätä että vähentää hiilen varastointia metsiin ja puutuotteisiin. Lisäksi metsiin perustuvan hillitsemispotentiaalin hyödyntämisen kustannuksista ja toteutettavuudesta on tällä hetkellä saatavilla vain vähän tietoa, ja asiaan liittyy suurta epävarmuutta.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten metsiin perustuvien hillitsemistoimien vaikutus voidaan maksimoida, ja suositellaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Olisi yhdistettävä useita metsiin perustuvia hillitsemistoimia, jotta voidaan maksimoida vaikutukset ja edistää synergioita, vuorovaikutusta, sivuhyötyjä ja alueellista sovellettavuutta.