SOER 2015 - Makean veden laatu

Makean veden laatu – SOER 2015 -teema-arviointi: Ensimmäisten vesipiirin hoitosuunnitelmien tulokset osoittivat, että monet Euroopan vesimuodostumat eivät tällä hetkellä täytä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitetta saavuttaa hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Vuonna 2009 pintavesimuodostumista 43 prosentin ekologinen tila oli hyvä tai korkea, ja vuonna 2015 53 prosentin vesimuodostumista odotetaan saavuttavan hyvän ekologisen tilan. Tämä on kaukana hyvän ekologisen tilan tavoitteesta ja merkitsee vain vaatimatonta parannusta ekologiseen tilaan. Hyvän tilan saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on puututtava vesimuodostumiin vaikuttaviin paineisiin. Saastuminen on yksi paine. Morfologiset muutokset, liiallinen vedenotto ja hydrologiset muutokset, jotka vaikuttavat veden virtaukseen, ovat muita. Vesienhoitoa olisi sen vuoksi parannettava vesipiirien hoitosuunnitelmien toisella kierroksella, joka kattaa vuodet 2016–2021 ja jonka tuloksena saavutetaan enemmän poliittisia tavoitteita tiukan ja hyvin integroidun täytäntöönpanon ja yleisön osallistumisen avulla.

Makean veden laatu – SOER 2010 -tutkimuksen temaattinen arviointi: Monien pilaavien aineiden jatkuva esiintyminen useissa Euroopan makeissa vesissä uhkaa vesiekosysteemejä ja aiheuttaa huolta kansanterveyden kannalta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen nykyinen raportointi osoittaa, että huomattava osa Euroopan makeista vesistä on vaarassa jäädä ”hyvän tilan” tavoitteen ulkopuolelle vuoteen 2015 mennessä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan EU:n direktiivin ansiosta jäteveden keruun ja käsittelyn parantaminen joillakin Euroopan alueilla on vähentänyt joidenkin pilaavien aineiden päästöjä makeisiin vesiin ja rannikkovesiin. Haasteita on kuitenkin edelleen, koska jätevesidirektiivin täytäntöönpano on edelleen puutteellista ja muita merkittäviä veden pilaantumisen lähteitä, erityisesti maataloutta ja kaupunkien myrskyvirtoja, on olemassa. Vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytettyjen tehokkaiden ja oikea-aikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa on keskityttävä enemmän valvontaan ”lähteellä” ja resurssien, kuten veden, energian ja kemikaalien, tehokkaaseen käyttöön.