SOER 2015 - Makean veden laatu

Makean veden laatu – SOER 2015 – temaattinen arviointi: Ensimmäisten vesipiirien hoitosuunnitelmien tulokset osoittivat, että monet Euroopan vesimuodostumat eivät tällä hetkellä täytä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitetta saavuttaa hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Vuonna 2009 pintavesimuodostumista 43 prosentin ekologinen tila oli hyvä tai korkea, ja vuonna 2015 53 prosentin vesimuodostumista odotetaan saavuttavan hyvän ekologisen tilan. Tämä on kaukana hyvän ekologisen tilan tavoitteesta ja merkitsee vain vaatimatonta parannusta ekologiseen tilaan. Hyvän tilan saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on puututtava vesimuodostumiin kohdistuviin paineisiin. Saastuminen on yksi paine. Morfologiset muutokset, liiallinen vedenotto ja hydrologiset muutokset, jotka vaikuttavat veden virtaukseen, ovat muita. Vesihuoltoa olisi sen vuoksi parannettava kauden 2016–2021 kattavien vesipiirin hoitosuunnitelmien toisella kierroksella, mikä johtaa poliittisten tavoitteiden lisäämiseen tiukan ja hyvin integroidun täytäntöönpanon ja yleisön osallistumisen avulla.

Makean veden laatu – SOER 2010:n temaattinen arviointi: Useiden epäpuhtauksien jatkuva esiintyminen useissa Euroopan makeissa vesissä uhkaa vesiekosysteemejä ja herättää huolta kansanterveydestä. Tämänhetkinen EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen raportointi osoittaa, että merkittävä osa Euroopan makeista vesistä on vaarassa jäädä saavuttamatta hyvää tilaa koskevan tavoitteen vuoteen 2015 mennessä. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun EU:n direktiivin myötä jäteveden keräämisen ja käsittelyn parantaminen joillakin Euroopan alueilla on vähentänyt joidenkin epäpuhtauksien päästöjä makeisiin vesiin ja rannikkovesiin. Haasteita on kuitenkin edelleen, koska yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpano on edelleen puutteellista ja muita merkittäviä vesien pilaantumisen lähteitä, erityisesti maataloutta ja kaupunkien myrskyvirtoja, on olemassa. Vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytettyjen tehokkaiden ja oikea-aikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa on keskityttävä enemmän valvontaan sen lähteellä ja resurssien, kuten veden, energian ja kemikaalien, tehokkaaseen käyttöön.