Geodataa ympäristöterveydelle

Paikkatietoympäristö Ruotsissa ja koko Euroopassa on monimutkainen, hajanainen ja toisinaan päällekkäinen. Aineiston tilaaminen eli muuttujien kerääminen kentällä tapahtuu harvoin osana pitkän aikavälin seurantaohjelmaa, ja sen sijaan normina ovat lyhytkestoiset ja alueellisesti rajoitetut hankkeet. Paikallisella tasolla tietoja voidaan hankkia erityisten tietotarpeiden täyttämiseksi tai ympäristöterveysviranomaisten tai päätöksentekijöiden erityisten etujen mukaisesti. Keskipitkät/pitkät paikkatietosarjat muodostavat perustan tapauskohtaiselle riskinarvioinnille, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on määrittää, mitä sopeutumistoimenpiteitä on kehitettävä vastauksena kuhunkin ilmastonmuutokseen liittyvään terveysriskiin. Tiedonkeruustrategian puute, avoin data ja metadatan läpinäkyvyys ovat merkittäviä esteitä geodatan täysimääräiselle ja tehokkaalle hyödyntämiselle ympäristöterveystarkoituksiin.

Huolimatta vaikeuksista saada tarkkoja, oikea-aikaisia, alueellisesti jaettuja ja asiaankuuluvia tietoja, tutkimukset ovat osoittaneet erilaisia menetelmiä, jotka voivat tarjota arvokasta tietoa ympäristöterveyden tärkeistä kysymyksistä. Esimerkiksi melusaasteen leviämisen numeerisia malleja haastetaan käsitteellisesti yksinkertaisilla empiirisillä malleilla, joissa käytetään paikkatietoanalyysiä. Ne tarjoavat nopeampia, korkean resoluution mutta vähemmän tarkkoja vaihtoehtoja akustiseen tieteeseen perustuville strategisille arvioille. Vastaavasti indeksi- ja indikaattorilähestymistapoja käytetään pohjaveden pilaantumisalttiuden kartoittamiseen ilman, että tarvitaan monimutkaisia kuvauksia kallioperässä tai sedimenteissä olevista kulkeutumisreiteistä.

Uusi teknologia, kuten ilmakehän koostumuksen seurantaan tarkoitetut satelliittianturit tai ilmansaasteiden mittaamiseen tarkoitetut clip-on-passiiviset diffuusiomonitorit, muuttavat tapaa, jolla tiede voi seurata tapahtumia, uhkia ja käyttäytymistä. Spatiaalinen energiatiede, toimintamaantieteen tiede, hyödyntää uusia tietolähteitä tutkiakseen, miten ihmiset kokevat ympäristönsä ja tällaisten kokemusten terveystulokset. Samalla on kasvava tietoisuus siitä, että eri ryhmät näkevät ja kokevat ympäristönsä eri tavalla. Esimerkiksi vanhukset ja nuoret kohtaavat erilaisia haasteita ja heillä on erilaiset mieltymykset ja tarpeet. Sukupuolten ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten ihmisten välillä on myös eroja. Tämä ilmaistaan erilaisina käyttäytymisinä, rajoituksina ja mahdollisuuksina ja lopulta erilaisina terveystuloksina.

Jännittävät uudet teknologiat ja tiukka tieteellinen perusta ovat johtaneet jännittäviin uusiin lähestymistapoihin alueelliseen epidemiologiaan ja ympäristöterveyteen. He ovat myös tuoneet esiin uusia suuntia, joissa tutkimus voi jatkaa oivalluksia siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen.