Globaalin tulevaisuuden järkytykset

Tietoisuus riskienhallinnasta julkisella ja yksityisellä sektorilla on lisääntynyt dramaattisesti viime vuosina. Laajamittaiset katastrofit on tunnustettu haasteiksi yleiselle politiikalle, yleensä kansallisella tai alueellisella tasolla. ”Maailmanlaajuisten häiriöiden” käsitteessä otetaan huomioon erilainen riskimalli: porrastetut riskit, joista tulee aktiivisia uhkia, kun ne leviävät maailmanlaajuisiin järjestelmiin, olipa kyse sitten terveys-, ilmasto-, sosiaali- tai rahoitusjärjestelmistä. Suurissa järjestelmien keskinäisissä riippuvuussuhteissa esiintyvien riskien ja riskien leviämisen osalta on tehty vain vähän työtä maailmanlaajuisissa järjestelmissä. OECD:n kansainvälinen futuuriohjelma on saattanut päätökseen tämän 18 kuukautta kestäneen tutkimuksen tulevista globaaleista häiriöistä. Siinä kartoitettiin haasteita, jotka liittyvät useiden mahdollisten maailmanlaajuisten riskien arviointiin, ehkäisemiseen ja niihin vastaamiseen. Tämän julkisen politiikan kannalta tärkeämpiä havaintoja on sen tunnustaminen, että valvonnasta on nyt tullut keskeinen osa riskinarviointia ja riskinhallintaa. Uudet tiedonhallintatyökalut, mallinnus ja tietoryhmät tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia joidenkin tärkeiden maailmanlaajuisten uhkien ennakointiin, ja julkisen politiikan johtajat etsivät niitä yhä enemmän maailmanlaajuisesti. Toiseksi turvallisuusvirastoilla on yhteistyössä sääntelyvirastojen kanssa suurempi rooli riskinarviointivälineiden käytössä, mukauttamisessa ja käyttöönotossa, kun suunnitellaan häiriönsietokykyisempiä järjestelmiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.