Tietojen yhteiskäytöstä valtioiden rajat ylittävissä altaissa saadut hyvät käytännöt ja kokemukset

Maasta toiseen ulottuviin vesiin kohdistuu kaikkialla maailmassa merkittäviä paineita, jotka johtuvat väestönkasvusta, veden kysynnän kasvusta sekä ilmastonmuutoksesta, saastumisesta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisestä johtuvan kolmiplanetaarisen kriisin vaikutuksista. Kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoria 6.5.2 (2024) koskevan kolmannen raportointikierroksen tulokset osoittavat, että merkityksellisten tietojen puute ja vaikeudet tietojenvaihdossa ovat kaksi kolmesta suurimmasta haasteesta, joita maat kohtaavat rajat ylittäviä vesiä koskevassa yhteistyössä.

Nämä haasteet korostavat tarvetta kehittää yhteisiä datan ja tietojen jakamisprosesseja, jotka ovat olennaisen tärkeitä sopeutumisen ja tehokkaan yhteistyön, paremman häiriönsietokyvyn ja hätätilanteisiin varautumisen edistämiseksi. Haasteisiin vastaamiseksi kehitettiin yhdessä Suomen ja Senegalin johdon kanssa valtioiden rajat ylittävien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskevan YK:n yleissopimuksen (vesiyleissopimus) seuranta- ja arviointityöryhmän puheenjohtajien kanssa julkaisu "Good Practices and Lessons Learned in Data-sharing in Transboundary Basins".

Raportissa esitellään 43 opittua asiaa, joita tukee 78 tapaustutkimusta eri puolilta maailmaa. Se perustuu tosielämän esimerkkeihin ja havainnollistaa erilaisia tapoja, joilla seurantaohjelmia ja tietojen jakamisprosesseja voidaan toteuttaa rantavaltioiden välillä. Näin ollen se täydentää olemassa olevia ohjeita, kuten valtiosta toiseen ulottuvien jokien, järvien ja pohjavesien seurantaa ja arviointia koskevia päivitettyjä strategioita (2023).

Raportin keskeisissä viesteissä korostetaan eri näkökohtia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä datan ja tiedon jakamisprosessien kehittämisessä, kuten tarvetta hankkia oikea-aikaista, kohdennettua, riittävää, pätevää ja luotettavaa tietoa ja rakentaa yhteisymmärrystä altaan toiminnasta sekä poliittisen tahdon, asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumisen ja eri tasojen ja tieteenalojen välisen yhteistyön merkitystä. Viestissä korostetaan myös pohjavesitietojen merkitystä tehokkaalle vesienhoidolle ja tarvetta kehittää valtioiden rajat ylittäviä varhaisvaroitusmekanismeja.