Lämpö ja terveys WHO:n Euroopan alueella: ajantasaista näyttöä tehokkaasta ennaltaehkäisystä

Tässä julkaisussa kootaan yhteen ja tiivistetään tärkeimmät tiedot, jotka on julkaistu vuodesta 2008 lähtien, keskittyen pääasiassa WHO:n Euroopan aluetoimiston palvelemiin 53 jäsenvaltioon.

Havainnot on järjestetty niiden kahdeksan osatekijän ympärille, jotka alkuperäisessä ohjeasiakirjassa määriteltiin kattavan lämpöterveystoimintasuunnitelman ”ydinkohdaksi”, ja kutakin lukua täydennetään WHO:n vuonna 2019 tekemän lämpöterveystoimien suunnittelua koskevan kyselytutkimuksen tuloksilla, jos niillä on merkitystä käsiteltävän aiheen kannalta. Kunkin luvun pääsisältö esitetään jäljempänä.

Luvussa 1 esitetään tilanne ja hahmotellaan sekä havaitut että ennustetut lämpö- ja terveysvaikutukset keskittyen WHO:n Euroopan alueen maihin. Ennusteet osoittavat selvästi, että ilman riittäviä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi lämpöön liittyvä altistuminen ja siihen liittyvät terveysvaikutukset lisääntyvät merkittävästi.

Luvussa 2 esitetään tiivistetysti näyttöä kuumuuteen liittyvien kansanterveystoimien hallinnoinnista. Tarve määritellä ja panna täytäntöön asianmukaiset ja sovitut kansanterveystoimet ja -politiikat on käynyt yhä kiireellisemmäksi, vaikka saatavilla oleva näyttö siitä, mikä on hyvä käytäntö tällaisten toimien hallinnoinnissa, on rajallista. Keskeiset käsiteltävät kysymykset ovat kuitenkin käymässä yhä selvemmiksi, mukaan lukien riittävä rahoitus ja henkilöresurssit sekä valtiotasoa alempien ja valtiosta riippumattomien toimijoiden virallinen osallistuminen.

Luvussa 3 raportoidaan lämpö- ja terveysvaroitusjärjestelmistä ja siitä, miten terveydenhuollon menetelmien olisi tuettava niitä oikea-aikaisten ja tehokkaiden vastatoimien varmistamiseksi. Tieteellinen kirjallisuus viittaa siihen, että varoitusmallin suorituskyvyn ja läpimenoaikojen parantamiseen, kohdennettuun levittämiseen ja niiden ymmärtämiseen kansanterveysalan sidosryhmien keskuudessa on panostettu huomattavasti. Varoitusjärjestelmiä on arvioitava säännöllisesti jatkuvan parantamisen ja ymmärtämisen varmistamiseksi.

Luvussa 4 esitetään tiivistetysti näyttö siitä, miten lämpöön liittyvät terveystietosuunnitelmat viestivät lämpöriskeistä ja suosituksista. Siinä hahmotellaan nykyisiä lähestymistapoja, joilla lämpöterveyttä koskevat viestit saadaan tehokkaiksi, ja tarkastellaan, miten terveydenhuollon toimintasuunnitelmat voivat kohdentaa varoitukset, suositukset ja tiedot paremmin eri sidosryhmille ja yleisöille. Maat ovat yleensä siirtäneet HHAP-viestintänsä verkkopohjaisille ja mobiiliteknologia-alustoille, ja on tärkeää, että tällaiset siirtymät toteutetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi sulkematta pois heikoimmassa asemassa olevia tai niitä, joilla on vähemmän resursseja.

Luvussa 5 raportoidaan toimenpidetyypeistä ja esitetään näyttöä tehokkuudesta sisäilman vaarallisen lämpöaltistuksen vähentämisessä. Voidaan soveltaa monenlaisia passiiviseen jäähdytykseen (joka liittyy kotelointiin ja jäähdytykseen) ja aktiiviseen jäähdytykseen (kuten ilmastointiin ja henkilökohtaisiin jäähdytyslaitteisiin) liittyviä toimia ja teknologioita. Lämpöherkimpien lämpöviihtyvyystarpeiden ymmärtäminen on kuitenkin edelleen rajallista, ja tiedot ulko- ja sisälämpötilojen välisestä reaaliaikaisesta yhteydestä asuintiloissa puuttuvat. Tarvitaan lisää tutkimusta ylikuumenemisen riskeistä ja mukautuvista ratkaisuista sairaaloissa, hoitokodeissa ja muissa ympäristöissä.

Luvussa 6 esitetään päivitetty näyttö riskitekijöistä ja haavoittuvuudesta. Tämä näyttö kehittyy ja tarkentuu terveystulosten, biologisten mekanismien, syy-yhteyden ja eri ryhmien haavoittuvuuden osalta. Tähän mennessä useimmissa kansallisissa terveydenhuollon toimintasuunnitelmissa mainitaan kuitenkin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, mutta niihin ei sisälly niille osoitettuja toimia. Olisi ponnisteltava enemmän tietoisuuden lisäämiseksi ja aktiivisten vastatoimien edistämiseksi sekä terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten kouluttamiseksi. On tärkeää tunnustaa, että haavoittuvassa asemassa olevat alaryhmät ja niiden tarpeet muuttuvat ajan mittaan ja edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta.

Luvussa 7 raportoidaan sosiaali- ja terveydenhuollon lämpövalmiudesta. Toistaiseksi terveydenhuollossa käytössä olevista suunnittelu- ja reagointitoimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta on vain vähän näyttöä. Keskeisenä haasteena on edelleen terveys- ja sosiaalipalvelujen lämpöaaltojen vaikutus huolimatta viime vuosina koko WHO:n Euroopan alueella esiintyneistä merkittävistä lämpöaaltotapahtumista. Terveydenhuoltoalan parhaiden käytäntöjen suunnittelun ja vastatoimien jakamiseen on panostettava enemmän.

Luvussa 8 kuvataan, miten pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelulla voidaan vähentää lämpöriskejä. Vihreät ja siniset (vesi)tilat, kaupunkimaiseman materiaalit ja värit sekä kaupunkirakenteen muutokset ovat keskeisiä aloja lämmön ja kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamien terveysriskien pitkän aikavälin lieventämisessä. Terveydensuojelupotentiaalistaan huolimatta kaupunkisuunnittelutoimet ovat edelleen vähiten toteutettu HHAP-ydintekijä. Monialaisia toimia varten ei ole välineitä, joiden avulla kansanterveysviranomaiset voisivat vaikuttaa kaupunkien hallintoa koskeviin päätöksiin terveyden suojelemiseksi kuumuudelta. 

Luvussa 9 tarkastellaan seuranta- ja arviointiprosessien käyttöä terveydenhuollon menetelmien keskeisinä osatekijöinä. Terveyden seuranta on tärkeää terveysvaikutusten seuraamiseksi ja reagointitoimenpiteiden arvioimiseksi helleaaltotapahtumien aikana ja niiden jälkeen, mutta se on edelleen marginaalinen tekijä terveydenhuollon toimintasuunnitelmissa, ja sitä on edistettävä. Arviointiin sisältyy monialaisia ja eri sidosryhmien välisiä yhteistyötoimia, joissa käsitellään terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan toimintasuunnitelman eri näkökohtia ja osatekijöitä. HHAP-yhdisteiden muodollinen ja jatkuva seuranta ja arviointi ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää niiden tehokkuutta ja mahdollisia parannuskohteita.

Luvussa 10 esitetään yhteenveto raportin keskeisistä viesteistä, yksityiskohtaiset ja yleiset päätelmät sekä näytön ja tutkimuksen puutteet.

Raportista valitut tiedot esitetään Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskuksen temaattisella sivulla ⁇ Kansalliset lämpöterveyttä koskevat varoitusjärjestelmät ja toimintasuunnitelmat ⁇ .