Miten Euroopan metsäekosysteemit pärjäävät?

Monipuolisten palvelujen ylläpitämiseksi metsien on oltava sekä kestäviä että häiriönsietokykyisiä. Resistenssillä tarkoitetaan metsän kykyä kestää ulkoisia paineita, kuten tuholaisia, tauteja tai luonnonhäiriöitä. Resilienssillä tarkoitetaan metsän kykyä palautua ja sopeutua häiriön jälkeen. Terveiden metsien säilyttäminen edellyttää strategioiden yhdistelmää, mukaan lukien kestävät hoitokäytännöt, maiseman mittakaavan suunnittelu ja ennakoivat toimet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttumiseksi. Näin metsät voivat jatkossakin tarjota monia hyötyjä, joista yhteiskunta on riippuvainen, sekä nyt että tulevaisuudessa.

Raportin keskeisiä viestejä ovat:

• Euroopan metsien nykytila antaa vaihtelevan kuvan metsien tilan paranemisesta ja heikkenemisestä.

• Puiden latvuskuolleisuus on kaksinkertaistunut 1900-luvun lopulta lähtien. Se vastaa yhtä prosenttia

  EU-27:n metsäpinta-alasta kuolee vuosittain.

• Metsien terveyden seurannassa Euroopan tasolla arvioidaan, että joka neljännellä puulla on kohtalainen tai vakava haitallinen neulas- ja lehtikato. Se paljastaa myös, että neulas- ja lehtikato on lisääntymässä, mikä viittaa kriittiseen tilaan.

• Luonnon ja ihmisen aiheuttamien häiriöiden aiheuttamat keskimääräiset vahingot puun kokonaismäärälle ovat noin 79 miljoonaa kuutiometriävuodessa, mikä vastaa 16:ta prosenttia EU:n vuotuisesta puunkorjuusta.

• Viimeaikaiset hoitokäytännöt ovat parantaneet metsäolosuhteita jonkin verran. Esimerkiksi noin 42 prosentissa metsistä kuolleen puuaineksen määrä, metsäpinta-ala, biomassan määrä ja tuottavuus ovat parantuneet.