Mielenterveys ja ilmastonmuutos: Poliittinen selvitys

Ilmastonmuutos on kasvava maailmanlaajuinen kriisi. Sen mittakaava on jo massiivinen, ja toimettomuuden myötä se kasvaa edelleen. Se johtaa sekä akuutteihin vaaroihin, kuten hurrikaaneihin, tulviin ja maastopaloihin, että hitaammin ilmeneviin uhkiin, kuten ekosysteemien muutoksiin, elintarvike- ja vesiturvattomuuteen sekä paikan ja kulttuurin menetykseen. 

Ilmastonmuutos on yksi monista globaaleista ympäristöuhkista. Ihmisen kestämättömän toiminnan, kuten metsäkadon, ekosysteemien tilan heikkenemisen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja köyhtymisen, sekä fossiilisista polttoaineista riippuvaisten talouksien vaikutukset johtavat vesi- ja elintarviketurvan heikkenemiseen, ilman pilaantumiseen sekä maan, jokien ja valtamerten saastumiseen. Kaikilla näillä on mitattavissa oleva haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin ja pahentaa entisestään ilmastohätätilaa.

Sen lisäksi, että luonto on välttämätön ihmisen olemassaololle, monet sen toiminnoista ja lahjoituksista ovat korvaamattomia. 

Tutkittaessa näiden muutosten vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin tutkijat ja kansanterveysviranomaiset ovat keskittyneet suurelta osin fyysiseen terveyteen. Ilmastonmuutos kuitenkin pahentaa myös monia mielenterveyden ja psykososiaalisten ongelmien sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä ja voi johtaa emotionaaliseen ahdinkoon, uusien mielenterveysongelmien kehittymiseen ja näiden sairauksien kanssa jo elävien ihmisten tilanteen heikkenemiseen. Siksi tähän kasvavaan hätätilanteeseen valmistautumisessa ja siihen reagoimisessa tarvitaan yhä enemmän mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen (MHPSS) tarjoamista. Tässä yhteydessä tämä WHO:n raportti on poliittinen selvitys mielenterveyden ja ilmastonmuutoksen välisestä yhteydestä.