Veden kysynnän ja saatavuuden skenaarioiden mallintaminen Sava-joen valuma-alueen nykyistä ja tulevaa maankäyttöä ja ilmastoa varten

170 Simulaatioita LISFLOOD-vesivaroilla 30 vuoden ajalta erilaisilla maankäytön muutoksen ja ilmastonmuutoksen yhdistelmillä on arvioitu niiden vaikutuksesta vesi-ruoka-energia-ympäristö-yhteyteen Sava-joen valuma-alueella.
Sava-joen vesistöalueen osalta havaitsimme tässä tutkimuksessa, että intensiivisemmällä kastellulla maataloudella on potentiaalia lisätä satoa huomattavasti, mutta käytettävissä ei ole riittävästi vesivaroja tämän toteuttamiseksi. Jos kastelua lisättäisiin merkittävästi, se vaikuttaisi kielteisesti myös muihin aloihin, kuten energia-alaan (jäähdytysveden saatavuuden väheneminen, mahdollisesti vähäisempi veden määrä toisinaan tuottaa vesivoimaa), navigointiin (tiheämpi ja matalampi virtaus) ja ympäristöön (ympäristö- tai vähimmäisvirtausolosuhteiden rikkominen).
Vesivaroihin kohdistuvat vaikutukset olisivat merkittävämpiä, jos kastelua lisättäisiin esimerkiksi maissin sadon lisäämiseksi. Tämä johtaisi veden kysynnän kasvuun 2216 miljoonasta kuutiometristä 3 337 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Savan altaan veden kokonaiskysyntä kasvaisi edelleen noin 6000 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, jos yhdistetään sekä lisääntynyt kastelu että ilmastoennusteet vuoteen 2100 asti. Simuloitu maissin keskituotos voi nousta nykyisissä olosuhteissa 5,7 tonnista/ha 9,9 tonniin/ha, jos kastelua lisätään ja se optimoidaan. Nämä huomattavat kastelun lisäykset, jotka johtaisivat myös satojen huomattavaan kasvuun, johtaisivat veden niukkuuteen joissakin Savan altaan osissa. Lisäksi vettä ei yksinkertaisesti ole riittävästi kastelemaan kaikkia alueita, jotka ovat vesirajoitteisia viljelykasvien kasvulle.

Nykyiset kastelusuunnitelmat ja sellaisten alueiden kastelu, jotka oli aiemmin varustettu kastelua varten (FAO:n mukaan), vaikuttavat vesivarojen kannalta toteuttamiskelpoisemmilta.
Tulvahuippujen ennustetaan pysyvän muuttumattomina Savan altaan maankäytön ennustettujen muutosten vuoksi vuoteen 2050 asti. Ilmastonmuutosennusteilla simuloimme kuitenkin tulvahuippujen yleistä kasvua 13 prosentilla kaudella 2011–2040 ja 23 prosentilla kaudella 2071–2100.
Jokien vähäiset virtaukset vähenevät maltillisesti vuosien 2011–2040 skenaarioissa. Vuosisadan 2071-2100 lopussa matalavirtausarvojen ennustetaan nousevan maltillisesti verrattuna kontrolli-ilmastoon 1981-2010. Liiallinen kastelu johtaisi alhaisen virtauksen päästöjen merkittävään vähenemiseen 50-60 prosentilla. Ekologisten virtausten osalta voidaan tehdä samanlaisia havaintoja.
Nämä suuntaukset voivat vaikuttaa Sava-joen pääjoen
vesiliikenteeseen.

Veden saatavuuden energiantuotantoon – vesivoima ja jäähdytysvesi lämpö- ja ydinvoimaloita varten – ennustetaan vähenevän keskimäärin 3,3 prosenttia vuonna 2030 RCP4.5:n mukaisesti, kun taas RCP8.5 johtaisi 1,3 prosentin kasvuun. Vuosisadan lopun simulaatiot tuottavat 17,6 % korkeamman Q50:n RCP4.5:lle ja 23,1 % korkeamman RCP8.5:lle. Liiallinen kastelu voi vaikuttaa veden saatavuuteen sähköntuotannossa, erityisesti lämpövoimaloiden jäähdytyksessä. Vesivoimasäiliöt voitaisiin muuttaa monikäyttöisiksi säiliöiksi, jotka palvelevat myös alajuoksun kastelutarpeita ja tulvien hallintaa ja palvelevat siten useita tarkoituksia.